VOIMISTELU-  JA URHEILUSEURA NOUSU

Anttola - Kerimäki - Simpala kyläkirjasta (1988) osion kirjoittanut Mikko Hirvonen


Nousun perustava kokous pidettiin Silvolan kansakoululla 25.5.1919.  Kokouksen avasi mv. Hugo Leskinen selittäen perustettavan seuran tarkoitusta.  Useiden puheenvuorojen jälkeen päätetttiin voimistelu- ja urheiluseuran perustamisesta,  valittiin nimeksi V  &  U-seura Nousu ja päätettiin liittyä Suomen Voimistelu- ja Urheiluliiton Savonlinnan piirin jäseneksi.

Ensimmäiseksi esimieheksi (puheenjohtajaksi) valittiin Hugo Leskinen, varaesimieheksi opettaja Taavetti Pesonen sekä muiden johtokunnan jäseniksi Kusti Laukkanen, Yrjö Kosonen ja Albin Kupiainen.

Sääntöjen mukaan tarkoituksena oli ylläpitää voimistelun ja kaikenlaisen urheilun harrastusta Silvolassa ja sen ympäristössä.  Myöhemmin toiminta-alue laajimmillaan käsittää Kerimäen, Simpalan ja Anttolan kylät.  Tihviille perustettiin vuonna 1952 Tihviin Tarmo -niminen seura, jonka toiminta on kuitenkin lakannut.  Seuran jäseneksi voitiin hyväksyä jokainen puhdasmaineinen kansalainen sukupuoleen katsomatta mutta ei ammattiurheilijaa.

Perustavassa kokouksessa hyväksyttyjen sääntöjen mukaan seuran toimintaa johtamaan ja omaisuutta hoitamaan valittavaan johtokuntaan tuli kuulua viisi varsinaista ja kaksi varajäsentä.  Johtokunnan tuli valita keskuudestaan puheenjohtaja, kirjuri (myöhemmin sihteeri), rahastonhoitaja ja kalustonhoitaja.  Johtokunta valittiin vuodeksi kerrallaan.  Seuran toiminta käynnistyi heti perustamisen jälkeen,  mutta yhdistysrekisteriin se merkittiin vasta 10.2.1927.


Seuran toiminta 1920-luvulla

Pöytäkirjat ja toimintakertomukset perustavaa kokousta sekä joitakin yksittäisiä otteita lukuunottamatta eivät ole säilyneet seuran arkistossa vuosilta 1919-1932.  Tilikirjoista kuitenkin ilmenee, että toiminta heti alusta lähtien on saanut ne luonteenpiirteet, jotka leimasivat seuraa aina 50-luvulle asti.

Ensimmäisenä vuotena tuottoja on kertynyt juhannusaattona pidetystä kokkojuhlasta ja elokuussa pidetyistä iltamista sekä syyskuussa järjestetyistä urheilukilpailuista.  Jäsenmaksun suuruudeksi ensimmäisessä kokouksessa oli päätetty 1 mk.  Koska kirjanpidon mukaan ensimmäisen vuoden jäsenmaksun tuotto on 153 mk,  lienee seuran jäsenmäärä siten ollut 153 henkilöä.  Tämä on korkein luku koko seuran historian aikana ja osoittaa melkoista alkuinnostusta.  Jäsenmäärä vaihtelee suuresti vuosittain ja tärkein tekijä tähän lienee kulloinkin valittujen jäsenmaksun kerääjien aktiivisuus tai passivisuus.  Ensimmäisenä vuotena kuluja on aiheuttunut mm. urheiluvälineiden hankinnasta ja kentän tasauksesta.  Ensimmäinen urheilukenttä oli Pataharjulla Anttolasta päin mentäessä tien vasemalla puolella nykyisten Kaipion ja Luukkaisen talon välimaastossa.  Luonnostaan paikalla oli myös nouseva rinne katsomoksi.

Seuraavina vuosina iltamia ja muita juhlia on pidetty useita vuosittain.  Pitopaikkoja ovat olleet mm. Jouhela kirkonkylässä,  Punkaharju,  Lamminmäen talo,  Kyllölänmäen talo,  Hiisniemi,  V. Hukkasen ja N. Kososen talot,  Ala-Heikkilä,  Haapalan Kuusela,  Luostarila  ja Ruokojärvi.  Kesäisin on järjestetty jäsentenvälisiä urheilukilpailuja ja niiden päätteeksi on pidetty kesäjuhla.  Talvisin kilpailtiin hiihdossa.  Taloudellisesti iltama- ym. toiminta oli tuottoisaa ja vuoteen 1926 mennessä säästöä oli kertynyt 8.653,09 mk.  Tämä säästö toimi pesämunana lähdettäessä rakentamaan ensimmäistä seurojentaloa,  jonka tontti ostettiin huuhtikuussa 1926.


Ensimmäisen seurojentalon "Katajalan" vaiheista

Heti seuran perustamisen jälkeisinä aikoina on herännyt ajatus omien toimitilojen saamiseksi.  Seuran vuosikokouksen jälkeen pidetyssä yleisessä kokouksessa Niinimäellä A. Pärnäsen talossa 17.12.1922 asetettiin hanketta valmistelemaan alustava rakennustoimikunta, johon valittiin Olli Leinonen,  Niilo Kosonen,  Pekka Laamanen,  Antti Pärnänen,  Antti Hukkanen,  Ernst Hirvonen,  Kalle Kosonen,  Yrjö K. Kosonen,  Kusti Laukkanen,  Edvard Andersson,  V. Kukkonen,  Pekka Putkonen,  Väinö Kukkonen,  Paavo Kupiainen,  Jalmar Tuhkunen sekä Taavetti Pesonen.  Toimikunta valitsi puheenjohtajakseen Yrjö K. Kososen.  Välittömästi aloitettiin kolmella listalla kerätä varoja vapaaehtoisten lahjoitusten saamiseksi Silvolan seudun edistysseuraintalon rakentamiseksi.

Keräys saavuttikin paikkakunnalla suurta kannatusta ja lahjoituksia kertyi paitsi rahana niin myös hirsien luovutuslupauksina.  Ensimmäisenä suunniteltiin Armas Fritsin talon ostamista huutokaupasta 8.1.1923 pidetyssä rakennustoimikunnan kokouksessa.  Huutokauppaa ei kuitenkaan liene tullut, sillä helmikuussa pidetyssä yleisessä kokouksessa,  jossa oli runsaasti osanottajia Anttolan,  Kerimäen ja Simpalan kylistä,  valittiin kolmesta vaihtoehdosta paikaksi jälleen em. Fritsin maa "kansakoulun ja Anttolan väliltä liki vallanmaantietä" sekä tarvittaessa lisämaata Heikki Sairaselta.  Muut vaihtoehdot olivat Paavo Tynkkysen maalla kansakoulun ja Silvolan pysäkin välillä ja Kusti Laukkasen maalla liki Savonlinna - Punkaharjun valtamaantietä.

Asiaa tutkimaan valittiin jälleen toimikunta,  johon kuuluivat  K. Kosonen,  N. Kosonen,  Abel Laamanen,  A. Pärnänen,  Pekka Putkonen,  Olli Leinonen,  T. Pesonen,  V. Kukkonen,  Edvard Andersson,  Ernst Hirvonen  ja  Y. K. Kosonen.  Helmikuun 15. päivänä pidetyn toimikunnan kokouspöytäkirjan mukaan Fritsiltä oli ostettu tonttimaata 1125 m2   ja Heikki Sairaselta 375 m2.   Samassa kokouksessa on päätetty osuuskunnan perustavasta kokouksesta, jonka piti olla 21.2.1923 Anttolassa Kalle Kososella ja jossa myös kauppakirjat oli aikomus tehdä.  Syystä, joka pöytäkirjoista ei ilmene,  perustavaa kokousta ei koskaan liene pidetty eikä kauppakirjoja tehty.

Seuraavan kerran hanketta ovat yhdessä eteenpäin viemässä Silvolan Maamiesseura ja Nousu yhteisessä ylimääräisessä kokouksessa Tynkkylänmäen Ernst Hirvosen talossa 4.4.1926.  Kokouksessa oli läsnä 62 henkilöä ja nyt valtuutettiin Yrjö K. Kosonen (Nousu) ja Paavo Mielonen (Mms) ostamaan rakennustontti seuroille yhteisesti.

Kauppakirja, jolla em. henkilöt hankkivat Eva ja Otto Silvennoiselta Kirkonmäki -nimisestä tilasta lohkottavan tontin, allekirjoitettiin 6.4.1926.  Tontin kaupppahinta oli 5.000 mk ja se rajoittui idässä vanhaan hautausmaahan,  etelässä vanhaan maantiehen ja ulottui länteen 70m.

Huhtikuun 18. päivänä 1926 pidetyssä yleisessä kokouksessa Lautamäellä Mielosen talossa valittiin rakennustoimikuntaan Kalle,  Yrjö  ja  Niilo Kosonen,  Abel Laamanen,  Ernst Hirvonen,  Paavo Mielonen,  Olli Leinonen,  Axel Silvast,  Olli Nykänen,  varalle Pekka Pärnänen,  Arnd Pesonen,  Ernst Kinnunen ja Kusti Laukkanen.

Hyväksyttyjen piirustusten mukaan taloon tuli sali 9 x 12 m,  näyttämö 7 x 9 m,  ravintola 4 x 7 m,  keittiö 3 x 4 m  ja  kamari 3 x 4 m,  eli koko talo 26 x 9m sekä lisäksi eteinen,  sisäkorkeudeksi tuli 4m  ja rakennusaineiksi hirsi.  Myöhemmin ilmenee,  että talon kokoa on päätetty "hieman" pienentää alkuperäisistä suunnitelmista.  Talon piirustukset ja työselityksen laati mv. Väinö Kukkonen.

Rakentaminen aloitettiin vuonna 1929.  Pohjakivityksen teko ja seinähirsien hakkaustyö annettiin huutokaupasta halvimman tarjouksen tehneelle herastuomari Niilo Kososelle.  Rakennustoimikunta otti vastaan Niilo Kososen työn 16.6.1929 ja mittauksen mukaan oli hirsiä hakattu 3110 juoksumetsiä à  4,10 mk/m.  Pohjakivityksen ja hirsityön hinnaksi muodostui siten 13.751 mk.

Vaikka rakennustyötä muuten paljon tehtiinkin talkoilla,  joutui rakennustoimikunta ottamaan vekselivelkaa kauppaneuvos E. Tanniselle 25.625 mk  ja  Rautakauppa Olaville 11.573 mk.  Kerimäen Säästöpankista otettiin huhtikuussa 1929 lainaa 25.000 nk  sekä vielä entisten asioiden hoitoon lokakuussa 1935  KOP:sta 24.000 mk.  Vuoteen 1929 mennessä Nousu oli luovuttanut rakennustoimikunnalle 9.100 mk.  Rakennustoimikunta hankki rahaa toimeenpanemalla arpajaiset ja tontin heinäsadon myynnillä

Käytettävissä olleesta aineistoista ei ilmene vihkiäisten päivämäärää.  Tupaantuliaisiltamat järjestettiin 22.12.1929.

Seurojentalon nimeksi tuli Katajala.  Talon ensimmäisinä vahtimestareina toimivat Pekka Kaiponen sekä Pekka Sinkko,  joka oli Mikkelin läänin kiertävän mieskotiteollisuuskoulun opettaja ja hoiti opettajan tehtävänsä ohella myös vahtimestarin tointa.  Seuraava vahtimestari oli Onni Muukkonen, joka hoiti tointa 1.12.1933 alkaen talon tuhoutumiseen saakka eli kevääseen 1942.  Vahtimestari sai vapaan asunnon talon yläkerrassa sekä tontilta tulevan hyödyn.  Talon hoidosta vastasi talonhoitotoimikunta,  johon kumpikin seura valitsi kolme varsinaista ja yhden varajäsenen kalenterivuodeksi kerrallaan.  Toimikunta valitsi keskuudestaan isännöitsijän vastaamaan käytännön asioista.




Seuran toiminta 1930-1944

Katajalan valmistuttua siirtyi sekä kilpailu- että muu toiminta sinne.  Pihamaa ja maantie toimivat kilpailuareenoina ja iltamissa esitettiin mm.  puheita ja esitelmiä,  lausuttiin runoja ja luettiin kertomuksia,  esitettiin murrejuttuja,  lauluja ja näytelmiä.

Talvella kilpailtiin hiihdossa,  jossa mestaruudet ratkaistiin joko kolmen kilpailun yhteisaikana tai yhdessä ainoassa kilpailussa.  Vuonna 1932  5 km:n sarjahiihdon voitti Eino Seppänen ajalla 2.07,12,  toinen oli Väinö Muhonen ajalla 2.08,24,  kolmas Otto Mielonen ajalla 2.13,18,  neljäs Kullervo Pohjola ajalla 2.19,05  ja  viides Paavo Hirvonen ajalla 2.19,16.   Naisten 3,5 km:n hiihdon tulokset olivat seuraavat:  Voittaja Helmi Rasanen ajalla 17,22,  toinen Martta Hirvonen ajalla 17,48,  kolmas Sylvi Andersson ajalla 18,16,  neljäs Anna Voutilainen ajalla 18,25 ja viides Taimi Immonen ajalla 18,27.  Poikien alle 18 v.  5 km voitti E. Hirvonen,  toinen oli K. Mölsä,  kolmas K. Pohjola,  neljäs Onni Mielonen  ja viides E. Putkonen.  Yhteensä vuoden 1932 hiihdossa on ollut 46 osanottajaa.

Kesälajeja oli mm. 5-ottelu,  jossa lajeina olivat  100 m,  kuula,  korkeus,  keihäs  ja  1500 m.  Kesäjuhlien yhteydessä kilpailtiin myös pienoiskivääriammunnassa,  nuolenheitossa   ja  pussijuoksussa.  5-ottelussa kunnostautuneita olivat mm.  Onni Andersson,  Väinö Muhonen,  Ake Hauru,  Esko Kupiainen,  Esko Leinonen,  Kaarlo Mölsä ja Erkki Putkonen.  Naisten 100 m:n juoksussa menestyneitä ovat olleet mm.  Aino Laamanen,  Taimi Immonen  ja  Toini Koponen.  Lisäksi on pelattu mm.  pesäpallo-otteluita,  vaikkakin tämä laji näyttää pääasiassa olleen suojelukunnan suosiossa.

Kesäjuhlien ohjelmasta olkoon esimerkkinä 16.7.1933 järjestetyt juhlat.  Aluksi laulettiin Savolaisten laulu,  tervehdyspuheen piti herastuomari Niilo Kosonen siniristilippumme mekityksestä,  Silvolan mieskuoro lauloi ja sen jälkeen Y. Nousiainen lausui Seisemästä veljeksestä kertomuksen "Sunnuntai-iltana Vuohenkalman torpassa".  Väliajan jälkeen piti juhlapuheen lakitieteen yo Antti Hannikainen,  joka käsitteli ihmisen menestymisen edellytyksiä.  Hän terotti ihmisen luonteenlujuuden ja tarmon suurta vaikutusta menestymiseen.  Lopuksi oli ohjelmassa vielä Syvli Haurun yksinlaulu,  kansantanhuja,  palkintojenjako ja lopuksi yleinen karkelo eli tanssi.  Yleisöä oli kilpailuja seuraamassa noin 300 henkilöä ja iltamissa noin 200 henkilöä.

Seuran vahvaksi lajiksi eri kilpailuissa 30-luvulla nousi pyöräily.  Vuosina 1934-1936 seura saavutti kolmimiehisin joukkuein piirimestaruudet 50 km:n maantieajossa.  Henkilökohtaisissa lajeissa pm:n voitti vuonna 1934 Olavi Leinonen 50 km:llä  ja 1 km:n ratapyöräilyssä Kaarlo Mölsä.  Vuonna 1935 seura sai järjestettäväkseen pyöräilyn piirinmestaruuskisat,  joissa Kaarlo Mölsä voitti 1 km:n pyöräilyn.  Vuonna 1936 pm.een ylsi Erkki Toropainen 1 km:llä  ja Johannes Mölsä 50 km:llä.  Edellä mainittujen lisäksi mitali-  ja pistesijoille polkivat em. vuosina A. Rask,  Erkki Putkonen  ja  Veikko Mäntyvaara.  Pyöräilykilpailuja järjestettiin jäsentenvälisinä vielä vuonna 1939,  mutta sen jälkeen lajin harrastus kilpailumielessä näyttää loppuneen.

Myös muu toiminta näyttää 30-luvun loppupuolella hiipuneen ja esimerkiksi vuonna 1938 jäi vuosikokouskin pitämättä.   Ennen sotia vuonna 1939 kilpailtiin vielä jäsentenvälisissä hiihdoissa ja järjestettiin kesäjuhlat kilpailuineen,  mutta sen jälkeen puhjennut sota katkaisi toiminnan vuoteen 1945 asti.  Kun lisäksi seurojentalo Katajala tuhoutui tulipalossa keväällä 1942 pärekatolle lentäneestä kipinästä,  jäi seuran toiminta jälleen pitkäksi aikaa vieraiden tilojen varaan.


Vuodet 1945-1962

Tammikuussa 1945 Kerimäellä pidetyssä kokouksessa perustettiin Kerimäen Urheilijat (KeU).  Seuran alaosastoksi liittyivät Nousu,  Kuokkalan Vekarat ja Kerimäen Kisa.  Se, ketkä liittymisestä ovat olleet päättämässä,  ei Nousun arkistosta selviä,  sillä oma sodan vuoksi keskeytyksissä ollut toiminta käynnistyi vuosikokouksella Lamminmäellä helmikuussa -45,  jolloin hyväksyttiin vuosien 1939-1945 tili- ym. asiat.  Alaosastoksi liittymisestä ei pöytäkirjoissa puhuta sanakaan.  Vuosina 1951-1952 itsenäisenä toimimisesta on kokouksissa keskusteltu ja 13.2.1952 Kyllölänmäellä pidetyssä vuosikokouksessa on päätetty aloittaa toiminta itsenäisenä seurana,  mutta myöhemmin samana vuonna seuravero KeU.lle on kuitenkin päätetty suorittaa.

Vuonna 1949 rakennettiin varojen kartuttamiseksi tanssilava Kusti Laukkasen lahjoittamalle maalle.  Lavan  nimeksi valittiin Kisa-Pirtti ja jo vuonna 1949 kesällä järjestettiin 23:t tanssit,  vaikka sähköt ja kovaäänislaitteet saatiin vasta seuraavaksi kesäksi.  Kisa-Pirtillä järjestetyt lavatanssit touko-syyskuussa olivat seuraavina vuosina seuran merkittävin tulonlähde.  Tanssiaisissa kävi yleisöä runsaasti,  esimerkiksi vuonna 1956 noin 5000 henkilöä  (35:t tanssit),  1956  6721  (32)   ja  1957  7363  (36).  Maa-alueesta syntyneiden erimielisyyksien takia vuosi 1958 jäi viimeiseksi tanssikesäksi ja lava purettiinkin 1961 osittain uuden seurojentalon  rakennustarpeiksi. 

Urheilutapahtumat noudattelivat entistä kaavaa.  Kesällä kilpailtiin lähinnä maastojuoksussa ja yleisurheilussa  (mm. seuraottelun merkeissä Makkolan Urheilijoiden kanssa).  Seuraottelut järjestettiin keskuskentällä.  Hiihdossa alkoi nousu vuosikymmenen loppupuolella ja seuran jäsenet hallitsivat kaikissa sarjoissa KeU.n mestaruuskilpailuja sekä viestihiihtoja.  Kyösti Honkanen oli A-luokassa 1953  ja Kyösti Sallinen sekä Kalevi Sairanen 1961.  Kovin runsaasti ei 50-luvulta ole tulosluetteloita säilynyt,  mutta seuraavat kilpailuissa esiintyneet henkilöt voidaan tuoda esiin:  Aila Kainulainen,  Sirkka Luukkanen,  Sinikka Seppänen,  Kyösti Kupiainen,  Iikka Sairanen,  Pentti Syrjänen,  Eino Ketolainen,  Kauko Kirmanen,  Esko Syrjänen,  Reijo Nousiainen,  Eero Kirmanen,  Niilo Kupiainen,  Aimo Kainulainen,  Pertti Jauhiainen,  Harri Luukkainen,  Yrjö ja Seppo Hirvonen,  Matti Laamanen,  Harri Vihavainen,  Raimo Leskinen,  Risto Hannikainen,  Markku Putkonen,  Tapani Hämäläinen,  Aimo Nousiainen,  Pauli Kukkonen,  Timo Lavonen,  Esko Paajanen,  Matti Pesonen,  Heikki Hirvonen,  Pentti Merta,  Paavo Silvast,  Matti Kupiainen,  Onni Laukkanen,  Vesa Seppäen,  Risto Syrjänen,  Keijo Laamanen,  Lasse Pakkanen,  Tuulikki Pakkanen,  Lasse Mielonen,  Esko Kupiainen,  Irene Muukkonen,  Veikko Seppänen,  Yrjö Putkonen ja Eetu Kinnunen.


Nousulan rakentamishistoria

Oman toimipaikan saaminen oli ensimmäisen kerran esillä jo heti sodan jälkeen,  mutta käytännön toimiin voitiin ryhtyä vasta vuosia myöhemmin.  Ensimmäiseksi oli tietysti ratkaistava tulevan talon paikka.  Nousun, maamiesseuran ja MNL:n yhteisessä kokouksessa äänestettiin entisen paikan ja asemanseudun välillä.  Entinen paikka voitti selvästi.  Seuraavalla kerralla asiasta päätettäessä 13.3.1953 Nousun ja maamiesseuran kokouksessa päädyttiin Onni Reijulan lahjaksi lupaamaan paikkaan n. 300 m koululta Anttolaan päin.

Tähän paikkaan ei kuitenkaan maanomistuksellisista syistä saatu tietä.  Sen jälkeen päädyttiin maa-alueiden vaihtoon Paavo Pulkkisen kanssa.  Entinen Katajalan tontti vaihdettiin nykyiseen 50 aarin tonttiin.

Ensimmäiseen rakennustoimikuntaan valittiin Noususta Onni Reijula,  Viljo Siikanen,  Yrjö Putkonen,  Viljo Kuismanen,  Oskar Hämäläinen ja Ensio Koponen.  Maamiesseurasta valittiin Eino Laamanen,  Veikko Juuti,  Einar Mielonen,  Martti Laukkanen,  Olavi Leinonen ja Otto Mielonen.  Maatalousnaisista valittiin Leena Hämäläinen,  Sirkka Leinonen ja Hilkka Kosonen.

Rakennustoimikuntien puheenjohtajina ennättivät toimia Oskar Hämäläinen,  Otto Mielonen ja Risto Kosonen.  Sihteereinä olivat Ensio Koponen ja Päiviö Rauhansalo sekä rahastonhoitajina O. Hämäläinen ja Martti Malkki.

Pohjatyöt aloitettiin vuonna 1955 ja itse rakennustyöt 1958.  Runko ehti olla valmiina useita vuosia ennenkuin päästiin käsiksi viimeistely- ja sisätöihin.  Rakennus valmistui syksyllä 1962 ja vihkiäisjuhla pidettiin 9.6.1963,  jossa talon nimi,  Nousula,  paljastettiin.  Talo on pinta-alaltaan 350 m2  ja  tilavuudeltaan 1400 m3.   Juhlasali on 14 x 10 m,  korkeus 5 m.  Lisäksi siinä on keittiö, ravintola,  näyttämö,  kaksi pukuhuonetta,  säilytystiloja sekä talonmiehen asunto eri siivessä,  sauna,  lämpökeskus ym.  Valmistuessaan talo oli eräs maakunnan komeimmista ja nykyaikaisemmista seurojentaloista.  Rakennuksen urakoinnin vesikattoon teki Eelis Kettunen.  Sisätyöt tekivät Eelis Viuho sekä Niilo ja Jaakko Rinkinen.  Vesijohdot ja keskuslämmityksen urakoi Savon Vesi ja Lämpöjohtoliike ja sähkötyöt Olavin Sähkö.

Veikkausvoittovaroja hankkeeseen saatiin 1.109.000 mk.  Pankkilainaa jouduttiin ottamaan 30.000 mk ja loput katettiin seurojen varoilla,  lahjoituksilla ja talkootyöllä.  Nousulan omistussuhteet jakaantuvat siten,  että Nousu omistaa 93%  ja Maamiesseura 7%.

Vuonna 1979 valmistui laajennusosa, johon tulivat wc:t ja uusi putka.

Talonmiehinä ovat olleet Kyösti Sallinen 1962-1972,  Raimo Issakainen 1972-1976,  Hannu Kokki 1976-1982,  Jyrki Tolvanen 1982-1985  ja vuodesta 1985 Jussi Muukkonen.


Seuran toiminta vuodesta 1962

Nousulan valmistuminen antoi vauhtia koko Kerimäen hiihtourheilulle ja kilpailutoiminnalle.  Ensimmäiset kansalliset hiihdot järjestettiin Nousulassa jo vuonna 1962 ja sen jälkeen niitä järjestettiin vuoteen 1981.  Piirikunnallisina kisat pidettiin 1969-1972  ja  1978-1981.  Kansallisissa kisoissa oli enimmillään 128 osanottajaa eri puolilta Suomea.  Hiihtoinnostus virisi myös omalla kylällä ja järjestettyihin nappula- ja jäsentenvälisiin kisoihin otti osaa kymmeniä kylän nuoria.  Tämä näkyi myös kunnan edustustasolla,  sillä esimerkiksi vuonna 1968 maakuntaviestissä hiihtivät Aimo Kainulainen,  Erkki Hokka,  Kari Kivijärvi ja Riitta Häkkinen,  joka myöhemmin Simpeleen edustajana ylsi aina SM-mitaleille.

Muita hiihdossa menestyneitä olivat mm. Timo Mutikainen,  Kari Sallinen,  Tapani Sallinen,  Hannu Kokki,  joka menestyi myös juoksijana,  Vesa Sairanen,  Jaana Rauhansalo,  Maritta Astikainen,  Urho Kivijärvi  ja  Juha Rauhansalo.  Kesälajeissa,  mm. maastojuoksussa menestyneitä ovat Reijo Honkanen,  Juha Koponen  ja  Heikki Kinnunen sekä yleisurheilussa Liisa,  Ulla  ja  Pekka Koponen,  vain joitain mainitaksemme.

Nousulan valmistuttua lentopalloa on isketty pitäjänsarjoissa kuten myös jalkapalloa ja jääkiekkoa.  Seuraotteluja käytiin edelleen Makkolan urheilijoiden ja Pitkälän Ponnen kanssa sekä viestihiihdossa Louhen Lukon ja Tihviin Tarmon kanssa.  Piirikunnallinen Silvolan halkijuoksu järjestettiin 1980-1981.  Lisäksi on harrastettu kuntovoimistelua,  painonnostoa,  ilma-ammuntaa,  sulkapalloa,  koripalloa  ja  suunnistusta.  Kerimäen laturetken järjestelyihin seura on osallistunut Anttolan koululla.

Rakentamiseen otetuista lainoista selvitäkseen seuran tuli hankkia rahaa.  Pääosa tuloista saatiin tanssiaisista,  joita järjestettiin talviaikaan vuoteen 1973 asti itse ja sen jälkeen vuokrattuna muutaman vuoden ajan eri viihdetoimistoille.  Tanssivan yleisön vähennyttyä kävi tilaisuuksien pitäminen kannattamattomaksi ja 1980-luvulla on huvien järjestäminen ollut hyvin satunnaista.  Onneksi kuitenkin KeU:n vuonna 1979 aloittama bingo on kannattanut ja tuottanut vuokratuottoja sen verran, että välttämättömistä kiinteistömenoista on selvitty.  Lämmitys täytyi kuitenki 1970-luvun lopulla muuttaa puulle ja puuta on hankittu talkoilla mm. Savonlinnasta vanhoja rakennuksia purkamalla. 

Tammikuussa 1978 pidetyssä KeU:n vuosikokouksessa hyväksyttiin päätös, että kyläseurat jatkavat toimintaa oman harkintansa mukaan eivätkä lähde kilpailemaan KeU:n kanssa niissä lajeissa,   jotka kuuluvat KeU:n ohjelmaan.  Koska Nousulla ei ollut mitään sellaista lajia,  jonka se olisi ottanut vastatakseen pitäjätasolla,  on toiminta 1980-luvulla supistunut lähinnä jäsenistön kuntoliikuntaan sekä pitäjätasolla järjestettävien Hopeasompahiihtojen ja yleisurheilun harjoituskilpailujen järjestämiseksi.  Aktiivisesti kilpaurheilua harrastavat kyläläiset ovatkin tällä hetkellä KeU:n jäseniä.


Seuran johtohenkilöt

Puheenjohtajat:  Hugo Leskinen,  Y. K. Kosonen,  Eero Leskinen,  Emil Muhonen,  Urho Pesonen,  Touko Kosonen,  Olavi Leinonen,  Onni Reijula,  Juho Hannukainen,  Martti Laukkanen,  V. E. Siikanen,  Risto J. Kosonen,  Päiviö Rauhansalo,  Matti Kupiainen,  Matti Laamanen,  Kyösti Sallinen  ja  Niilo Kupiainen.

Varapuheenjohtajat:  Taavetti Pesonen,  Paavo Hirvonen,  Emil Muhonen,  Veikko O. Kosonen,  Paavo Pulkkinen,  Otto Mielonen,  Oskar Seppänen,  Unto Laamanen,  Martti Malkki,  Ensio Koponen,  Raimo Nousiainen,  Yrjö Putkonen,  Päiviö Rauhansalo,  Niilo Kupiainen,  Pekka Seppänen  ja  Jukka Leinonen.

Rahastonhoitajat:  Y. K. Kosonen,  Eino Laamanen,  Olavi Leinonen,  Liisa Koponen,  Juho Hannukainen,  Annikki Hannukainen,  Yrjö Putkonen,  Oskar Hämäläinen,  Evert Kainulainen (1956-1972),  Aimo Kainulainen  ja  Ossi Sipinen.

Sihteerit:  Väinö Kähkönen,  Sally Qvintus,  O. Suokas,  Toini Koponen,  O. Leinonen,  S. Leinonen,  M. Laukkanen,  Anna-Liisa Laukkanen,  Ale Siikanen,  Ensio Koponen (1952-1972  ja  1975-1982),  Kyösti Sallinen,  Raimo Issakainen  ja  Mikko Hirvonen.

Seuran jäsenmäärät viisivuosittain:
1932  36 1935  36
1949  59 1950 105
1955 172 1960 112
1965 123 1970 126
1975  77 1985  76





 
Powered by Smart Kotisivutyökalu