TUPAILTOJEN TUNNELMASTA MAASEUDUN MURROKSEEN
SIMPALAN MAAMIESSEURA  -  VILJELIJÖIDEN AMMATTITAIDON JALOSTAJA

Anttola - Kerimäki - Simpala -kyläkirjasta (1988)  osion kirjoittanut Niilo Kupiainen

Seuran tarve ja tavoitteet

Simpalan kylällä virisi 1950-luvulla tarve perustaa kylälle maamiesseura.  Aktiivisimmat viljelijät katsoivat,  että tietoja ja taitoja tarvitaan maataloudessa yhä enemmän ja maamiesseuratoiminta antaisi eväitä juuri ruohonjuuritasolle.   Maatalousalan koulutusta oli kyläläisistä saanut vain pari miestä ja alan kirjallisuuden ja lehdistön anti oli niukkaa.   Radiosta ei uutisten, musiikin ja tavanomaisten puheohjelmien lisäksi paljon muuta kuulunut.  Televisiostakaan ei ollut viljelijän ammattitaidon kohottajaksi.

Maamiesseuratoiminnan lähtökohtana on ollut ja on edelleenkin kaikinpuolinen viljelijöille tarkoitettu neuvonta- ja valistustyö  -  tietotaidon kylväminen.  Tämä oli myös Simpalan maamiesseuran perustamiskaavailujen päätarkoitus.  Kyläläisiä oli ollut Silvolan maamiesseuran toiminnassa,  mutta mukanaolo oli hankalaa lähinnä vaikeiden kulkuyhteyksien takia.  Simpalan kylä oli aina 1960-luvun alkupuolelle asti olemattomien tieyhteyksien takana.  Kesällä oli vain kärrytie ja talvella rekitie.


Seuran synty

Maamiesseurahankkeen puuhaajat Onni Kupiainen,  Paavo Laamanen  ja  Tyyne Muukkonen kutsuivat koolle perustavan kokouksen.   Simpalan maamiesseura sai alkunsa Henttolassa 8. elokuuta 1954 pidetyssä kokouksessa.  Puhetta johti maatalousteknikko Arvi Noro ja hän esitelmöi maamiesseuratoiminnan tarkoituksesta ja toimintamuodoista.  Seuran ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Paavo Laamanen ja sihteeriksi Onni Kupiainen.  Muina puheenjohtajina on ollut Onni Mohell  ja  Iivari Kuutti.  Sihteereinä ovat toimineet Veikko Karjalainen,  Esko Kupiainen  ja Niilo Kupiainen.


Toiminta viriää ja yltyy


Seuran toiminta käynnistyi ripeästi.  Tietoja ja taitoja tarvittiin yhä lisää.  Seuran perustamisen aikoihin muutosmyllerrys alkoi kiihtyä maataloudessa,  erityisesti koneistuksessa,  sekä myös muissa maaseudun elinoloissa.  Rakennemuutosta sekin.  -  Suurten muutosten tahti ei ole vieläkään laantunut, sillä mm. tietotekniikka on tulossa maatalouteen.   Kasvinviljelyssä ja -jalostuksessa edistyttiin tutkimusasemilla pitkin harppauksin.  Esimerkiksi kasvinsuojelu ruiskutettavine kemikalioineen oli seuran perustamisen aikoihin ajankohtainen puheenaihe.  Tästä ja monista muistakin virtauksista saatiin maatalousneuvojilta tuoretta tietoa kursseilla ja seuran kokouksissa,  joihin neuvojat säännöllisesti osallistuivat.

Maatalouden koneellistuminen on ollut viimeisen 30 vuoden aikana niin mullistava, että jos joku vuosisadan vaihteessa kuollut itäsavolainen viljelijä heräisi eloon, hän tuskin uskoisi näkemäänsä.

Simpalassa oli maamiesseuran perustamisen aikoihin vain yksi traktori, Zetor 25,  Henttolassa.  Muissa taloissa viljelystyöt tehtiin hevosvetoisilla laitteilla.  Vetovoiman käytössä on 30 vuoden aikana tapahtunut muutos,  sillä nyt 1980-luvun loppupuolella kylällä ei ole yhtään hevosta.  Uusien välineiden ominaisuuksista ja käytöstä saatiin konsulenteilta neuvoja seuran järjestämissä tilaisuuksissa.  Koneista lienee suurin tieto hankittu itseopiskelulla,  ja kantapään sekä valitettavasti myös kukkaron kautta.

Seura osti yhteiseen käyttöön joitakin kausiluontoisesti käytettäviä koneita ja laitteita,  joista mainittakoon reppuruisku,  eläinlääkintäkaappi,  karvanleikkuukone,  viljankuivuri,  traktorikäyttöinen kasvinsuojeluruisku ja perunannostokone.  Kaikilla laitteilla oli käyttöä ja ne todettiin aikanaan tarpeellisiksi.  Lähinnä naisväen käytössä olivat sosemylly,  mehumaija ja pitoastiasto.  Emännille järjestettiin vuosien mittaan kotitalous-,  karja-  ja  puutarhakonsulenttien opastuksella kursseja ja tilaisuuksia mm.  ruoanlaitossa,  karjanhoidossa  ja  puutarhanhoidossa.

Seuralla oli myös huvitoimikunta,  joka järjesti tansseja ympäristön seurojentaloissa sekä ohjelmaa seuran pikkujouluihin.  Seura kannusti urheilutoimintaan ja suosituimpana lajina oli täkäläisissä kinkeripiireissä lentopallo,  uutuuspeli vielä silloin.  "Räppääjiä" oli kesäiltoina kahdesti viikossa Henttolan aholla reilusti kaksi joukkuetta varamiehineen.  Pallo ja juttu lensi.

Kyläläisiä eniten liikkeelle saaneeksi toiminnaksi kohosi kahvi- eli tupaillat.  Kerran viikossa kylän väki kokoontui taloihin vuorojen mukaan juomaan kahvia ja tarinoimaan.  Kahvista kerättiin pieni maksu seuran kassaan.  Tupailtoihin oli usein saatu mukaan maa-,  metsä-  tai  pankkialan asiantuntijoita valistamaan väkeä ajankohtaisissa asioissa.  Tupailloissa oli eräs erityisen suosittu ohjelmanumero:  ampumakilpailu ilmapistoolilla,  kilpailuun pääsi mukaan pienellä osanottomaksulla.  Olli Luostarinen oli yksi tarkkakätisimmistä.  Voitaneen todeta kyläläisten tarvinneen tällaista toimintaa,  kun ei ollut tämän päivän ajanvietesysteemeitä:  televisiota,  videoita,  stereoita jne.

Tupailtojen kävijämäärä alkoi supistua 1960-luvun puolivälissä ja suurin syntipukki lienee ollut televisio.  Uutuuttahan täytyi töllöttää joka ilta.  Osallistuminen seuran kokouksiin varsinkin toiminnan alkuaikoina oli vilkasta.  26. marraskuuta 1954 Ala-Kapakkalassa pidetyssä syyskokouksessa oli ollut paikalla 101 henkeä.  Tänä päivänä täytyy olla pitäjän tai kahden maatalousväen kokous ja kiinnostava aihe,  ennen kuin saadaan sata henkeä paikalle.  Väkeä kokouksiin veti muun ohjelman ohella maatalousneuvojan kannettavalla koneella esittämät elokuvat.  Se oli television ja videon korvike.


Väki vähenee ja toiminta tyrehtyy  -  yhteiskunnallinen rakennemuutos puree

Simpalaan valmistui pitkän taistelun jälkeen maantie vuonna 1963 ja sillä oli oma lisävaikutuksensa kyläläisten ja myös seuran toimintaan.  Tie toi ja tie vei.  Näköpiirissä kangasteli entistä selvemmin ilmiö nimeltään elintasokilpailu.

Maataloudessa siirryttiin rajulla vauhdilla perinteisestä luontaistaloudesta puhtaan liiketalouden piiriin.  Tarvittiin entistä useammin selvää rahaa,  oravannahoilla ei pärjännyt.  Elintasokilpailun seurauksena kylältä alkoi lähteä etupäässä nuorta väkeä pois parempia elinoloja etsimään.

Maamiesseuran toiminta alkoi kuihtua kylän väen vähetessä ja vanhetessa.  Tupaillat loppuivat kokonaan 1970-luvun aikana ja kokousyleisö romahti tämän päivän "normaaliin" eli vaivoin kokoustoimihenkilöihin.  Raju ja nopea muutos.  Kylällä oli seuran toiminnan alkaessa noin 30 viljeltyä tilaa.  Muuttoliike on ollut kenties lähiseudun kylien rajuin,  sillä tätä kirjoitettaessa kylällä viljellään 14 tilaa ja 16 tilalla ei ole toimintaa.  Osa tiloista on täydellisesti asumattomana ja rappeutumassa.  Monet vanhemmista kyläläisistä tuntevatkin olonsa kovin haikeaksi.  Kylälle jääneiden viljelijöiden ja autioituneiden tilojen vakavin uhka on tilojen pirstoutuminen moneen palstaan eri omistajille.  Monet autioituneet ja myydyt tilat olisivat olleet sopivia lisämaita kylään jääneille,  mutta rahoitus- ja muista syistä johtuen lisämaita on ostettu kylällä liian vähän.

Lisääntyneen tiedonkulun ja teknisen kehityksen ohella lienee kylän autioitumisen osasyynä myös parikymmentä vuotta jatkunut yksioikoinen hyökkäily maatalousväestöä kohtaan.  Kova jatkuva rummutus läpäisee ainakin ohuet panssarit ja katkoo heikoimmat ketjut  -  näin asia hieman kuvannollisesti ilmaistuna.  Maanviljelijöistä on yritetty tehdä taloudellisten tukiaisten vuoksi loiseläjiä ja yhteiskunnan pahantekijöitä.  Yksipuolinen tiedonjakelu on kuitenkin unohtanut säännöllisesti esimerkiksi Suomen  teollisuuden nauttimat tukitoimet ja huojennukset.  Joissakin puheenvuoroissa taloudelliset tuet muistetaan vain maatalouden osalta.  Sallittaneen tämä pieni pätkä alue- ja maatalouspolitiikkaa,  koska se kuitenkin saumattomasti liittyy Simpalan kylän ja maamiesseuran historiaan.

Maamiesseuran lakkauttamisesta keskusteltiin toiminnan hiljennyttyä ja koska tarvittavaa ammattitietoa oli saatavissa entistä paremmin koulutuksen, kurssituksen, kirjallisuuden ja lehdistön kautta,  eivätkä liikenneolotkaan enää olleet esteenä,  maamiesseura päätettiin lakkauttaa tarpeettomana Ala-Kapakkalassa 27. elokuuta 1978 pidetyssä kokouksessa.  Aika aikaansa kutakin.


 
Powered by Smart Kotisivutyökalu