Kylätalo Nousula



Kylätalo Nousula os. Koivumäentie 3, 58420 Silvola. 
Talo on rakennettu vuonna 1962.
Ks. Nousulan varauskalenteri alempana tällä sivustolla!
 


Liity Nousulan jäseneksi ja tue näin kylätalon toimintaa! Maksa 10 € Nousulan tilille Kerimäen OP, FI51 513300 20043468 ja merkitse viestikenttään nimesi ja osoitteesi. 
 



YHDISTYS

Kylätalo Nousula ry:n säännöt 

Y-tunnus 0934588-1

Hallitus 2017
Tuukka Suomalainen, puheenjohtaja, p. 050 364 7287, suomalainen89(at)suomi24.fi, 
Arja Pitko, Tyyne Eronen, Leena Haverinen, Esa Karvinen,Tuija Malkki, Lasse Mattila, Marja-Leena Mattila, Vesa Sairanen. Varajäsenet  Raimo Kasurinen ja Eeva Karvinen.
 


KYLÄTALON PERUSKORJAUS

Kylätaloa kunnostetaan julkisen rahoituksen ja talkootyön turvin. Korjaamisen perustana on toiminut Kotiseutuliiton rahoittama suunnitteluhanke, jonka aikana teetettiin myös tarvittavat piirustukset oheisissa linkeissä: 

Nousula julkisivut
Nousula leikkaus
Nousula pohja
Nousula asema

Suomen Kotiseutuliitolta on saatu rahoitusta yhteensä 60 000 €. Myönteiset rahoituspäätökset ajoittuivat vuosille 2013-2015 ja vuodelle 2017. Avustuksilla ja merkittävällä talkootyöllä on tehty seuraavia korjaustoimenpiteitä: rakennuksen lahovaurioiden korjaus, vanhojen pukuhuoneiden purkaminen sekä siltä osin uuden ulkoseinän tekeminen, näyttämöpäädyn sähköjen uusiminen, uusi pukuhuone näyttämön taakse, näyttämön uudet sisäpinnat, rakennuksen salaojitus, sadevesiviemäröinti sekä kosteus- ja routaeristys, täydelliset vesikattovarusteet, jätevesijärjestelmä sekä palo- ja pelastustarpeiston ajantasaistaminen. 2017 rahoitus käytetään keittiöremonttiin.  

Piällysmies ry:n rahoituksella on asennettu ilmalämpöpumppu kahvioon.

Kerimäen aluejohtokunnan rahoituksella on maalattu salin, kahvion ja eteistilan seinät, ja asennettu loistevalot kahvioon ja saliin.

Kaikkiin hankkeisiin on liittynyt mittava määrä talkootyötä, kiitos talkoolaisille!

 

 

LINKKEJÄ

Kylätalon pelastus- ja turvallisuussuunnitelma
Astioiden vuokraus 
Pitopalvelua 1 km päässä Niskavuoren Portilta. puh 015 252428
s-posti. niskavuoren.portti@gmail.com. Kuvia Portilta
Suomen kotiseutuliitto
seurantalot.fi
kylatalo.fi
 


TILOJEN VUOKRAUS

Kuvia Nousulasta kuvagalleriassa

Yhteyshenkilö, tilavaraukset:

Arja Pitko, p. 040 752 4297, arja.pitko(at)luukku.com

Talonmiehet
Raimo Hagman (ovenavaus ja tilojen näyttö), p. 050 496 5764.
Sirpa Hagman (tilojen siistiminen), p. 050 499 4483


VUOKRAHINNAT

Vuokrat euroa 1.1.-31.12.2017
säännöllinen viikoittainen vuokraus oman kylän järjestöt ja kyläläiset ma-to (hinta / tunti) 11 
säännöllinen viikoittainen vuokraus yritykset ja muut järjestöt ma-to (hinta / tunti) 13 
Tanssit ja pääsymaksulliset yleisötapahtumat salissa (konsertit, teatteriesitykset jne.)  125 
Huutokaupat 220 
Kokous  40 
Tilaisuus max 3 tuntia, lisätunti 10 €, max yht. 6 h 55 
Tilaisuus 1 vrk, esim. klo 12 - klo 12 190 
Tilaisuus 2 vrk 380 
Dataprojektori ja valkokangas yhteensä 10 

Iltatilaisuuden jälkeen jälkisiivous oltava tehty seuraavaan päivään klo 12 mennessä.

Hintaan sisältyy tilan käyttö ja loppusiivous.
Vuokraaja vastaa tilojen jättämisestä perussiistiin kuntoon ja siistii keittiön kokonaan.



päivitetty 16.10.2017   
ti 1.8.2017   Remontti jatkuu  
ke 2.8.2017   Remontti jatkuu  
to 3.8.2017   Remontti jatkuu  
pe 4.8.2017   Remontti jatkuu  
la 5.8.2017   Remontti jatkuu  
su 6.8.2017   Remontti jatkuu  
ma 7.8.2017   Remontti jatkuu  
ti 8.8.2017   Remontti jatkuu  
ke 9.8.2017   Remontti jatkuu  
to 10.8.2017   Remontti jatkuu  
pe 11.8.2017   Remontti jatkuu  
la 12.8.2017   Remontti jatkuu  
su 13.8.2017 14.00-17.30 SLN Eläkkeensaajat Iltapäivätanssit
ma 14.8.2017      
ti 15.8.2017      
ke 16.8.2017      
to 17.8.2017      
pe 18.8.2017      
la 19.8.2017   yksityistilaisuus  
su 20.8.2017    yksityistilaisuus  
ma 21.8.2017      
ti 22.8.2017      
ke 23.8.2017      
to 24.8.2017      
pe 25.8.2017      
la 26.8.2017      
su 27.8.2017      
ma 28.8.2017      
ti 29.8.2017      
ke 30.8.2017      
to 31.8.2017      
pe 1.9.2017      
la 2.9.2017      
su 3.9.2017      
ma 4.9.2017      
ti 5.9.2017 18.45-19.45 Maria Laakso Zumba
ke 6.9.2017      
to 7.9.2017   yksityistilaisuus  
pe 8.9.2017   yksityistilaisuus  
la 9.9.2017   yksityistilaisuus  
su 10.9.2017   yksityistilaisuus  
ma 11.9.2017      
ti 12.9.2017 18.45-19.45 Maria Laakso Lavis-lavatanssijumppa
ke 13.9.2017      
to 14.9.2017      
pe 15.9.2017      
la 16.9.2017      
su 17.9.2017 14.00-17.30 SLN Eläkkeensaajat Iltapäivätanssit
ma 18.9.2017 18.00-20.30 Maaseutunaiset Posliinimaalaus
ti 19.9.2017 18.45-19.45 Maria Laakso Zumba
ke 20.9.2017      
to 21.9.2017      
pe 22.9.2017      
la 23.9.2017      
su 24.9.2017 13.00-16.30

19.00-
Kerimäen Eläkkeensaajat

Kylätalo Nousula
Iltapäivätanssit
Marko Jolkkonen
Hallituksen kokous
ma 25.9.2017 18.00-20.30 Maaseutunaiset Posliinimaalaus
ti 26.9.2017 18.45-19.45 Maria Laakso Lavis-lavatanssijumppa
ke 27.9.2017      
to 28.9.2017 9.30-15.30 Eläkeliitto/Itä-Savon piiri koulutus
pe 29.9.2017      
la 30.9.2017 10.00- Maaseutunaiset tuolien kunnostus
su 1.10.2017 10.00-17.00
17.45-18.45
Maaseutunaiset
Maria Laakso
tuolien kunnostus
Lavis-lavatanssijumppa
ma 2.10.2017 18.00-20.30 Maaseutunaiset Posliinimaalaus
ti 3.10.2017 18.45-19.45 Maria Laakso Zumba
ke 4.10.2017      
to 5.10.2017      
pe 6.10.2017      
la 7.10.2017      
su 8.10.2017 14.00-17.30
18.00-19.00
SLN Eläkkeensaajat
Maria Laakso
Iltapäivätanssit
Lavis-lavatanssijumppa
ma 9.10.2017 18.00-20.30 Maasetunaiset Posliinimaalaus
ti 10.10.2017 18.45-19.45 Maria Laakso Lavis-lavatanssijumppa
ke 11.10.2017      
to 12.10.2017      
pe 13.10.2017      
la 14.10.2017      
su 15.10.2017 13.00-16.30

17.45-18.45
Kerimäen Eläkkeensaajat

Maria Laakso
Iltapäivätanssit
Markku Leinonen
Lavis-lavatanssijumppa
ma 16.10.2017 18.00-20.30 Maaseutunaiset Posliinimaalaus
ti 17.10.2017 18.45-19.45 Maria laakso Zumba
ke 18.10.2017 12.00-14.30 Linnalan opisto Käsityöryhmä
to 19.10.2017      
pe 20.10.2017      
la 21.10.2017      
su 22.10.2017 17.45-18.45 Maria Laakso Lavis-lavatanssijumppa
ma        
ti 24.10.2017 18.45-19.45 Maria laakso Lavis-lavatanssijumppa
ke 25.10.2017 12.00-14.30 Linnalan opisto Käsityöryhmä
to 26.10.2017      
pe 27.10.2017      
la 28.10.2017 10.00 - Maaseutunaiset tuolien kunnostus
su 29.10.2017      
ma 30.10.2017 18.00-20.30 Maaseutunaiset Posliinimaalaus
ti 31.10.2017 18-45-19.45 Maria laakso Zumba
ke 1.11.2017 12.00-14.30 Linnalan opisto Käsityöryhmä
to 2.11.2017      
pe 3.11.2017      
la 4.11.2017      
su 5.11.2017 14.00-17.30 SLN Eläkkeensaajat Iltapäivätanssit
ma 6.11.2017 18.00-20.30 Maaseutunaiset Posliinimaalaus
ti 7.11.2017 18.45-19.45 Maria Laakso Lavis-lavatanssijumppa
ke 8.11.2017 12.00-14.30 Linnalan opisto Käsityöryhmä
to 9.11.2017      
pe 10.11.2017      
la 11.11.2017      
su 12.11.2017 13.00-16.30 Kerimäen Eläkkeensaajat  Iltapäivätanssit
Arto Kivekäs
ma 13.11.2017 18.00-20.30 Maaseutunaiset Posliinimaalaus
ti 14.11.2017 18.45-19.45 Maria Laakso Zumba
ke 15.11.2017 12.00-14.30 Linnalan opisto Käsityöryhmä
to 16.11.2017      
pe 17.11.2017      
la 18.11.2017 11.00-14.00
15.00-18.00
Linnalan opisto
Yksityistilaisuus
Footbic/Pilates
 
su 19.11.2017      
ma 20.11.2017 18.00-20.30 Maaseutunaiset Posliinimaalaus
ti 21.11.2017 18.45-19.45 Maria Laakso Lavis-lavatanssijumppa
ke 22.11.2017 12.00-14.30 Linnalan opisto Käsityöryhmä
to 23.11.2017      
pe 24.11.2017 15- Alustava varaus Kylätalon joulu
la 25.11.2017 9-15 Alustava varaus Kylätalon joulu
su 26.11.2017      
ma 27.11.2017 18.00-20.30 Maaseutunaiset Posliinimaalaus
ti 28.11.2017 11 - 12
18-45-19.45
Mari Ahtiala
Maria Laakso
Syvävenyttelyä
Zumba
ke 29.11.2017 16.30-17.30 Mari Ahtiala Syvävenyttelyä
to 30.11.2017      
pe 1.12.2017      
la 2.12.2017      
su 3.12.2017      
ma 4.12.2017 18.00-20.30 Maaseutunaiset Posliinimaalaus
ti 5.12.2017 18.45-19.45 Maria Laakso Lavis-lavatanssijumppa
ke 6.12.2017 14.00-17.30 SLN Eläkkeensaajat Iltapäivätanssit
to 7.12.2017      
pe 8.12.2017      
la 9.12.2017 17 - Yksityistilaisuus  
su 10.12.2017      
ma 11.12.2017 18.00-20.30 Maaseutunaiset Posliinimaalaus
ti 12.12.2017 18.45-19.45 Maria Laakso Zumba
ke 13.12.2017      
to 14.12.2017      
pe 15.12.2017      
la 16.12.2017 9.00- Yksityistilaisuus  
su 17.12.2017        - 9.00 Yksityistilaisuus  
ma 18.12.2017 18.00-20.30 Maaseutunaiset Posliinimaalaus
ti 19.12.2017      
ke 20.12.2017      
to 21.12.2017      
pe 22.12.2017      
la 23.12.2017      
su 24.12.2017      
ma 25.12.2017      
ti 26.12.2017      
ke 27.12.2017      
to 28.12.2017      
pe 29.12.2017      
la 30.12.2017      
su 31.12.2017      

VOIMISTELU- JA URHEILUSEURA NOUSU

sodanjälkeinen ylösajo

Sain olla kutsuvieraana kylätalo Nousulassa 6.5.2017 Voimistelu- ja Urheiluseura Nousun 90-vuotisjuhlassa. Ohjelma oli monipuolisen asiallinen ja leikkimielinen. Hyvin viihdyimme. Mikko Hirvonen oli nähnyt suuren vaivan kootessaan ja esittäessään seuran paljon kattavan historiikin. Sitten tuli vapaasanan ja muisteloiden vuoro siihen jatkoksi. Niitä olikin aika runsaasti, joten ajan rientäessä ja kahvin tuoksahtaessa jo salin puolelle, jätin oman muisteluksen pois.

Tauolla sitten mainitsin uudelle sanavalmiille kylätalo Nousulan pj. Tuukka Suomalaiselle entisen tanssilava K i s a p i r t i n  ja tämän N o u s u l a n  synnyinaskelista. Tuukka oli sitä mieltä, että noita voisi olla vaikka muistissa.
Siis pj:aa totellen, näitä muisteloksia näppäilee kohta 84-vuotispäiviään lokakuussa 2017 odotteleva, vuosia mukana touhuillut seuran aktiivijäsen aikananaan, Risto J. Kosonen. Nämä asiat ovat siis varmassa muistissa, kuten kaikki tämän ikäiset väittävät. Jos jollakin sattuu olemaan parempaa tietoa, niin tämä saa jäädä sitten "savolaisittain" lukijan vastuulle.
Kun aikoinaan tehtiin päätös tanssilavan rakentamisesta, olin nuorena koulupoikana kokouksessa mukana, niin paikkahan oli ensimmäinen kysymys. Oli jo valmis oma tontti vanhan kirkonpaikan ja hautuumaan vieressä. Se kuitenkin herätti vähän arveluita, jolloin kokouspaikan Lamminmäen isäntä Aukusti Laukkanen vaimonsa Annikin myötäilemänä sanoi, että tehkää se tuonne kirkkomaan alapuolelle rinteeseen heidän maalle. Väitän kuulleeni asian näin ja siinä käsityksessä olin koko Kisapirtin olemassaolon ajan. En siis käsittänyt, että he lahjoittavat maan, vaan antavat luvan maalleen rakentaa. Siinä tapauksessa täytyisi seuran arkistossa olla jonkin sorttista luovutuskirjaa. Ei sitä koskaan erotettu eikä lohkottu.Olisin jo silloin naapurina ollut varmaan mittanauhan päässä kiinni meilläkin lohkomisia sodan jälkeen tehneelle tutulle maanmittarille. 

 KISA-PIRTTI

Kun paikka oli katsottu, alkoi lepikko kaatua. Jätettiin pitkät kannot, koska niihin oli helppo viskata vaijerin lenkki. Meillä oli sitä aikaa kylan ainoa traktori, ruosteen-keltaisen-punertava rautapyöräinen pelkkä  FOORTSON. Olin jo silloin 15 vuotiaana täysi traktorimies. Koposen Ensio, Enska, oli sinkin päässä Reijulan Onnin kanssa kilpaa. Ihmeen kevysti pienen vaihdin myötä kannot läksivät ja niitä oli paljon ennenkuin tieväylä ja edes jonkunmoinen parkkialue oli raivattu. Mäkihän on erittäin kivikkoa, joten mikä kivi ei kanki- ja lapiopelillä noussut ylös, niin maata pois ja sinkki kiven ympärille ja sille kyytiä mäen Anttolan puoleiselle reunalle ja mäestä alas. Jokunen ehyt puukin siinä valitettavasti tuli leimattua.
Talkoot alkoivat keväällä 1949 ja silloisen energisen pj. Onni Reijulan mukaan tanssit piti saada alkuun juhannuksena, saman vuonna. Lava tehtiin 10 x 10 m, sementtitolppien päälle ja katto, neljään suuntaan viettävä huopakatto. Tanssit alkoivat juhannusaattona ja siitä lähtien syksyyn asti seinät pullistelivat väen paljoudesta. Ikkunoita emme kerinneet hommata, joten kolmella seinällä olevat isot aukot ottivat hyvin vastaan pienimmänkin tuulen mukana tulleen sateen lattialle. Muuta liukastusainetta ei silloin tarvinnut. Etuseinä oli liukuovilla. Vielä pikku lisänä, että sähköt koko Anttolan kylälle saatiin v. 1948 syksyllä ja ennen tanssien alkamista 1949 Kisapirtin puffetti - narikkarakennukseen, että maatalousnaisilla kahvi- ja nakkivvesi kiehui. Pitihän levysoittajankin  saada levyt pyörimään. Sali ja ulkovessat toimivat käsikopelolla. Toin syksypimeinä iltoina kotoani maatalossa käytettävän roikkalyhdyn katosta roikkumaan naisten puolelle, että näimme kompuroida tyttösiä pokkailemaan. Sellainen ylti juuri sieltä ylarakennuksesta. Vuoden vaihduttua laitettiin loput sähköt. Seuraavana kesänä oli pakko suurentaa lavaa. Otimme pohjoisseinän pois ja jatkoimme lattiaa 5 metrillä. Se oli vilpolan puolena sellaisenaan loppuun saakka. Ikkunoiksi saimme kerättyä taloista jo käytössä olleita vanhoja pokia yhdistelmällä niille kahdelle seinustalle.
Kuten historiikista kävi ilmi, oli keskimääräinen kävijämäärä n. 200 / ilta. Tansseja oli jo 3 x viikossa, mutta sitten me rahan ahneina, allekirjoittanut Risto J. Kosonen ja Koposen Enska keksimme lisätä vielä yhdet. Eli oli lauantai-iltana klo 20-01, sunnuntaina pävätanssit klo 14-18 sekä iltatanssit klo 20-24 ja neljännet keskiviikkona klo 20-24. Tämän jälkeen toisena kesänä alkoi tulla pula järjestysmiehistä. He väsyivät ja halusivat myös enemmän tanssia. Nimismiehellä oli, ellei lakimääräinen, niin ainakin toivomus, että järjestysmies valvoo järjestystä lavan reunalta ja ulkoa mäeltä. Alkoi jo Kisa-Pirtin tanssijatkin vähetä, sillä Makkolaan ilmestyi uusi vetonaula Päivölä, Louhelle oma lava, Savonlinnan Mallatsaari ja Mertajärven lava alkoivat rynniä. Ja alkoi myös auto- ja moottoripyöräkanta yleistyä, joten käyntipaikat laajenivat.
Järjestysmiehille koitettiin Enskan kanssa tarjota jo pientä korvausta, mutta ei enää oikein tepsinyt. Muutamat tanssit vedettiin Enskan kanssa kahestaan järjestysmiesnauhat käsivarressa. Toinen myi lavan yläpuolella olevan ns.puffetin ja narikan ovella lippuja ja otti takkeja ja kumpparikasseja vstaan. Toinen repi lavan ovella lippuja ja vaihtoi vieressä olevan levysoittajan levyjä. Siinä oli kiirettä, kun piti olla jo pinkattu valmiiksi 2 valssia, 2 tangoa jne. Vielä huomioida väliin levytoivomukset. Oli kyllä aina muutaman tanssijajärkkärin kanssa sovittu, että jos tulee rähinää tai tarkastus, niin he sipaisevat nauhat käsivarteen.
Sitten rupesi kummittelemaan lavan alasajo. Kylän vakavamielisemmät alkoivat puhua Lamminmäkeläisille etteivät hyväksyisi enää "sopimatonta" käytöstä kirkko- ja hautausmaan vieressä. Tähän alkoivat myös Laukkaset kääntyä, sillä yleisö oli vallannut jo tarpeettomasti heidän karjalaiduntaan monenlaiseen käyttöön. Oli selvää, että kun ryypyllä käytiin joko heidän metsässä tai hautausmaalla, niin aina tietysti tyhjä pullo kiveen. Oma kulkutienikin lavalle Anttolastan päin oli kirkkomäen rinne ylos polkua pitkin, oli pyörä tai ei. Kyllä se ympäristö oli aikamoista lasimurskaa, jossa eläimet sorkkiaan särki ja ruohoa kielellään hamusi.
Historiikissa taisi olla maininta, että tuli maastokiistoja. Minun näkökantani on se, mitään kiistaa ei voinut maan suhteen tulla, koska se oli Laukkasen ja tietääkseni ilman mitään korvausta. Nousun puolella olimme jo suunnittelemassa talon rakentamista. Olimme jo tanssineet itsemme sen verran "varakkaiksi". Maan luovutuksestakaan takaisin Laukkasille ei tarvittu keskustella, koska ei ollut mitä luovuttaa. Minusta molemmat osapuolet olivat tyytyväisiä (oma tulkintani, lienenkö väärässä). Meillä silloisilla päättäjillä oli vielä lisätarvetta lavan lopettamiseen, lisäkulut. Tulot olivat vähentyneet, mutta keksittiin pelkkien tanssien pitoon  HUVIVERO. Se pois lipun hinnasta oli iso lovi. Vieläkin menot vain kasvoivat, kun tuli TEOSTO-maksu. Tuli sihteeri Ensio-Enskan kanssa monen illan possakka, kun joka levystä (kertynyt jo satoja) toinen saneli ja toinen kirjoitti listalle: levy-yhtiö, säveltäjä, sanoittaja, orkesteri ja artisti. Se jotenkin onnistui, mutta meillä oli myös ulkolaisia levyjä aika paljon, niin kielitaidottomina sitten kirjain kerrallaan saneltuna meinasi talvi yllättää. Ja ilmeni myöhemmin, että tämä olikin sitten jokavuotinen, niin emme älynneet edes kalkkeripaperia käyttää, eikä ollut vielä kopiokoneita. Seuraavana vuonna sama uudelleen.
Viimeinen tanssikesä siis oli historiikkia luntaten v. 1958 ja koska uusi tontti oli valmiiksi tien varresta omaksi hommattu, pohjatyöt talkoilla aloitettu jo v. 1955 ja sitten valettu, ei luonnollisesti ollut aihetta Kisapirttiä säilyttää ja purettiin v. 1961 Nousulan ulkohuussin tarpeiksi.
Kävin muuten maanmittaustoimistossa ja otin lainhuutokopiot ja vähän karttojen tapaisia. Maat eivät ole siis Paavo Pulkkisen kanssa vaihdettuja, vaan ristiin samalla hinnalla ostettuja jo v. 1953. eivät maksaneet lahjaveroa.

Nousunkin tontti on niin iso, että rapun eteen olisi jäänyt tilaa hyvin reilusti. Minua on monesti moitittu, että rakennettiin rappuset tiehen kiinni, kun kuitenkin tie tehtiin rappusiin, eihän siihen näinpäin olisi saanut lupiakaan. Tie läheni alkuperäisestään noiden saamieni papereiden mukaan huomattavasti, kun asfaltoinnin takia piti vielä levittää.

Siis siirrytään NOUSULAAN, jonka rakentaminen alkoi v. 1958.

                       Silvolan NOUSULA  - nykyinen
                       Kylätalo NOUSULA

Joskus 50-luvun puolivälissä olin vähäiset kouluni ja sotaväkeni käynyt aloitellen ammattiani omaan laskuun edemenneen isäni jälkeen tuossa Kisapirtin ikkunoiden näköetäisyydellä kotitilallani Herttualassa, Reijulan Onni, silloinen Nousun energiapakkaus alkoi painostaa tämän tekstin muistelijaa Nousun puheenjohtajaksi. Silloin ei ollut pyrkyreistä tungosta. En enää jaksa muistaa, oliko se suoraan Onnin jälkeen vai oliko muita puheenjohtajia välissä. Tämä on, myönnettäköön vähän haparointia eikä ole enää meitä Nousun uudelleen aloittelijoita sellaisia elossa, joilta varmistaisin . Yksi ehkä, mutta ei muista. Seuran arkistokin on kuulemma entisen kunnan arkiston myötä jossakin. Mutta itse asia ei juurikaan muuttuisi. Olin siis Nousun puheenjohtajana Kisapirtin loppuajan ja Nousulan rakentamisen sekä ensimmäisten toiminavuosien ajan, niin kauan kuin Nousula pääsi veloistaan. Ainakin olin pitkäaikaisen sihteeri-Enskan kanssa vetämässä joka lähtöön aina järjestysmiesvuoroja myöten. 
Myös silloin oli perustettuna Maamiesseuran ja Nousun yhteinen rakennustoimikunta. Kun itse rakentaminen alkoi v.-58, oli puheenjohtajana Pitkänmäen Otto Mielonen, kylän puuhamiehen Esko Mielosen isa. Otto kävi enemmän kuin kaksi kertaa meillä vanhemman miehen oikeudella komentamassa minua varsinaisen rakentamisen alussa rakennustoimikunnan puheenjohtajaksi. Siinähän oli luonnollisesti juoksupojallekin hommia ja Otolla ei ollut autoa käytössä. Otin homman arkaillen vastaan.
Rakennuspuita oli kerätty oman kylän ja ympäristön metsistä lahjoituksin omalle tontille, mutta arviotsijoiden mielestä eivät riittäisi, joten ostimme Makkolan kylästä, en muista varmasti enää taloa, mutta muistelen, että Kurkelasta Pentti Pesoselta. Väättelimme sitten isännät peräkkäin omilla traktoreillamme puut pios Nousun tontille myös. Traktorit olivat jo sitten kumipyöräisiä. Oli lumi- ja jäätikkökeliä, joten tullessa tukkikuormien kanssa tultiin hyvin usein pitkin ja poikin Ninmimäen pitkää rinnettä ylos ja eikun vaijereiden kanssa hinaukseen, ei ollut  pyörissä ketjuja. Leinosen Olavi Tynkkylänmäeltä toi kotoaan sirkkelin ja puut sahattiin ja taaplattiin paikanpäällä.
Rakentamisesta seinät pystyyn ja vesikatto päälle, pyydettiin urakkatarjoukset. Sen sai Kerimäeltä Eelis Kettunen. On sitten oikein minun itseni allekirjoittama urakkasopimus.
En malta olla mainitsematta, että kun luin kyläkirjaa ja Nousun historiikkiä, niin sieltä ilmeni: ensinnäkin ukkini Kalle Kosonen ja hänen poikansa Yrjo K. Kosonen, isäni, ovat olleet perustamassa Nousua. Isä Yrjö K. Kosonen on ollut Nousun puheenjohtajana ja kuinka ollakaan isäni Yrjö K. Kosonen on ollut rakennustoimikunnan puheenjohtajana, kun rakensivat ensimmäistä seurantaloa Katajalaa kirkonmäelle.
Näin sitten tanssimalla tienatuilla rahoilla aloitimme rakentaa ja saimme seinät sekä katon. Sitten loppuivat rahat. Rakennus seisoi 3 v. kylmillään sellaisenaan. Olin muissa yhteyksissä tullut tutuksi silloisen kansanedustaja Mauri Miettisen kanssa ja kertoillut rahahuolistamme urheilutalon kanssa. Mauri neuvoi kääntymään läänin urheilulautakunnan puoleen nimimerkillä "veikkausvoittovarat".
Värkkäsimme Enskan kanssa anomukset ja toimitimme matkaan Mikkeliin. Viipyihän ne siellä aikansa ja tulivat sitten kielteisen päätöksen kera takaisin. Miettisen kanssa tavattiin usen sitä aikaa, kun hän kävi tietyn seuran kesäjuhlissa eduskunnan terveisiä kertoilemassa ja puhujana. Hänellä oli myös kesämökki tai sitten oli Kulennoisten Ruokoniemellä Harvistoloiden mökillä kesät, vaimonsa oli sukua sinne. Maurin kuultua kielteisen päätöksen, hän kehoitti tekemään uudet anomukset ja siihen muotoon, että menette itse seuraavana talvena LÄÄNIIN urheilulautakunnan kokoukseen henkilökohtaisesti. Näin teimme. Kokoukset olivat Mikkelissäkin iltaisin, eikä meillä Enskan kanssa kummallakaan ollut sitä aikaa omaa autoa, linjat eivät kulkeneet yöllä. Behmin Vilho oli sitä aikaa Anttolan Tihviillä taksimiehenä isolla Zimillään ja Ville sanoi olevan itsellä Mikkeliin asiaa ja hän antaa kohtuuhinnalla kyydin, jos me lähdemme niin aikaisin päivällä, että hänen liikkeensä ovat auki.
Tämähän kävi. Kun saimme kokouksessa puheenvuoron, ja kuka Enskan tuntee ja hänen ryöppyävän sanavarastonsa, niin oli siinä kuuntelemista millainen voimavara urheilun alalla Silvolan Nousu oli jo ennen sotia piirikunnan tasolla palkintosijoja vetänyt niin kilpapyöräilyssä kuin pesäpallossa ym., jo ennen sotia oma urheilutalo, joka ikävästi tuhoutunut. Kyllä meille sanottiin, että alkakaahan pojat mennä rakentamaan.
(Kansanedustaja Mauri Miettinen, Ristiinan Schaumanin tehtaan metsäpäällikkö, oli myös urheilulautakunnan jäsen ainakin johonkin aikaan, mutta ei ollut silloin kokouksessa - valmisteltu kai oli.)
Tehnenkö nolosti, mutta kuskari Behmin Ville naurussasuin sanoi meille Enskan kanssa, että uskallattekos pojat lähtee liukkaalla talvikelillä noin ison rahasalkun kanssa yötä vasten kyytiin, vai yövyttäisikö. Pillingissä yövyttiin, mutta omaan laskuun kaikki kyytineen ehdottomasti.
Mikko Hirvosen historiikistä lunttaan, että saimme 1 109.000 markkaa - hyvä summa. Tällä rahalla pääsimme sitten talon sisustamistöihin, jonka tekivät oman kylän miehet Elis Viuho, Jaakko ja veljensä Niilo Rinkinen.
Talo valmistui ja otettiin käyttöön. Vihkijäiset pidettiin v. 1963, jonne tuli myös ilomielin Mauri Miettinen. Jouduimme ottamaan vielä hieman lainaa, mutta kun se saatiin maksettua, jäin jo tästä hommasta eläkkeelle. Minulla on jotenkin sellainen muistikuva, että Enskakin puoli ikäänsä sihteerinä olleena olisi jättäytynyt pois, mutta tuli vielä uudestaan.
Sitten nimismies muutaman vuoden kuluttua järjesti vielä päänvaivaa. Tansseissa kävijät rahtasivat liian näkyvästi ulkona autoissa ja hankeen piilotettujen pullojensa luona, että taloon ei anneta iltama- eikä tanssilupia ennenkuin on sisä-wc:t ja putka. Siihen saakka meidän piti antaa kyyti Savonlinnan putkaan tarvitsijoille. Tienatut rahat olivat johonkin kulutettu, joten pankin kimppuun.
Silloinen uusi puheenjohtaja keksi, että tehdään joukkovelkakirja; paljon nimiä, niin ei tule kalliiksi. Pankkimme, jota seuran rahastonhoitaja käytti omiin ja seuran rahoihin sekä minä käytin, lupasi kyllä rahoituksen, mutta oli liian paljon tuntemattomia nimiä, joten se vaati vielä omia lisiään. Sain kuulla, että tuollainen joukkovelkakirja on sen luontoinen, että jos tarvis, niin pankki ottaa yhdeltä keneltä saa ja sitten yrittää rahastaa porukalta. Putka ja vessa saatiin, on nytkin sitten paikallaan sisällä toimivina. Mukana oltiin vielä kunnes velat loppuivat.
Tähän jaaritteluun on lisättävä, kun alkuun tuli ruvettua. Nousulan lattia alkoi vuosien mittaan kulumisen lisäksi pahasti halkeilla. Piikkikorko jo upposi rakoihin. Sain kuulla, että ei ollut rahaa ja kanavat olivat kuulemma tukossa. Eräs silloinen johtokunnan jäsen tuli mielestäni vähän ylimielisesti sanomaan, että näytäpäs Risto nyt sitten missa niitä rahavirtoja on. En ollut moneen vuoteen enää mukana, mutta pikkuisen meinasi siepata. Sain itselleni rohkeutta ja soitin eduskuntaan Mauri Miettiselle. Sita en enää muista, oliko Mauri vielä edustaja, ministei vai maaherra joku näistä, koska olin jättänyt soittopyynnön ja perille hoitivat. Mauri soitti ja kerroin asian, vähän taustavivahdettakin. Sitä en tiedä tänäkään päivänä miten ja miltä momentilta, mutta sama kaveri tuli minulle jonkun ajan kuluttua sanomaan itse henkilökohtaisesti että rahaa on tullut.
Veikkausvoittovaroilla rakennettu Silvolan Nousun URHEILUTALON kuluneen lattian korjaukseen. Summa oli lähes puolet alkuperäisestä summsta. Tuli uusi lattia, joka vielä nytkin lauantaina 6.5.2017 näytti tuliterältä ja liukkaalta.
Nyt tuntui ja sai kävijä sen käsityksen, että kylätalo NOUSULA  on kokenut paljon taas talkootyötä ja yrityshenkeä. Talo on hyvissä käsissä - tarpeellisessa käytössä.

HYVÄÄ JATKOA muisteli Savonlinnassa 14.5.2017

                            Risto J. Kosonen
 



NOUSULAN RAKENTAMISHISTORIA

Anttola – Simpala – Kerimäki –kyläkirjasta (1985), osion kirjoittanut Mikko Hirvonen

Oman toimipaikan saaminen Voimistelu ja Urheilu-seura Nousulle oli ensimmäisen kerran esillä jo heti sodan jälkeen, mutta käytännön toimiin voitiin ryhtyä vasta vuosia myöhemmin. Ensimmäiseksi oli tietysti ratkaistava tulevan talon paikka. Nousun, maamiesseuran ja MNL:n yhteisessä kokouksessa äänestettiin entisen paikan ja asemanseudun välillä. Entinen paikka voitti selvästi. Seuraavalla kerralla asiasta päätettäessä 13.3.1953 Nousun ja maamiesseuran kokouksessa päädyttiin Onni Reijulan lahjaksi lupaamaan paikkaan n. 300 m koululta Anttolaan päin. Tähän paikkaan ei kuitenkaan maanomistuksellisista syistä saatu tietä. Sen jälkeen päädyttiin maa-alueiden vaihtoon Paavo Pulkkisen kanssa. Entinen Katajalan tontti vaihdettiin nykyiseen 50 aarin tonttiin.

Ensimmäiseen rakennustoimikuntaan valittiin Noususta Onni Reijula, Viljo Siikanen, Yrjö Putkonen, Viljo Kuismanen, Oskar Hämäläinen ja Ensio Koponen. Maamiesseurasta valittiin Eino Laamanen, Veikko Juuti, Einar Mielonen, Martti Laukkanen, Olavi Leinonen ja Otto Mielonen. Maatalousnaisista valittiin Leena Hämäläinen, Sirkka Leinonen ja Hilkka Kosonen. Rakennustoimikuntien puheenjohtajina ennättivät toimia Oskar Hämäläinen, Otto Mielonen ja Risto Kosonen. Sihteereinä olivat Ensio Koponen ja Päiviö Rauhansalo sekä rahastonhoitajina O. Hämäläinen ja Martti Malkki.

Pohjatyöt aloitettiin vuonna 1955 ja itse rakennustyöt 1958. Runko ehti olla valmiina useita vuosia ennen kuin päästiin käsiksi viimeistely- ja sisätöihin. Rakennus valmistui syksyllä 1962 ja vihkiäisjuhla pidettiin 9.6.1963, jossa talon nimi, Nousula, paljastettiin. Talo on pinta-alaltaan 350 m2 ja tilavuudeltaan 1400 m3. Juhlasali on 14x10 m, korkeus 5 m. Lisäksi siinä on keittiö, ravintola, näyttämö, kaksi pukuhuonetta, säilytystiloja sekä talonmiehen asunto eri siivessä, sauna, lämpökeskus ym. Valmistuessaan talo oli eräs maakunnan komeimmista ja nykyaikaisimmista seurojentalosta. Rakennuksen urakoinnin vesikattoon teki Eelis Kettunen. Sisätyöt tekivät Eelis Viuho sekä Niilo ja Jaakko Rinkinen. Vesijohdot ja keskuslämmityksen urakoi Savon vesi ja Lämpöjohtoliike ja sähköt Olavin sähkö.

Veikkausvoittovaroja hankkeeseen saatiin 1.109.000 mk. Pankkilainaa jouduttiin ottamaan 30.000 mk ja loput katettiin seurojen varoilla, lahjoituksilla ja talkootyöllä. Nousulan omistussuhteet jakaantuvat siten, että Nousu omistaa 93 % ja Maamiesseura 7 %. Vuonna 1979 valmistui laajennusosa, johon tulivat wc:t ja uusi putka. Talonmiehinä ovat olleet Kyösti Sallinen, 1962-1972, Raimo Issakainen 1972-1976, Hannu Kokki 1976-1982, Jyrki Tolvanen 1982-1985 ja 1985 lähtien Jussi Muukkonen.
 

 

Kahvioon mahtuu n. 40 henkeä mainiosti kahvittelemaan.

Salin koko on 14 x 10m, korkeus 5m.  Salin perällä on  näyttämö ja esiintyjien pukuhuone. Näyttämön peräseinässä ulko-ovi, mistä tavaroiden siirto lavalle käy kätevästi.
Juhlissa saliin löytyy noin sadalle hengelle istumapaikat ruokapöytineen.




Jokainen laittaa pöydät mieleiseen muotoon.
Nousulan kahvioon asennettiin ilmalämpöpumppu joukuussa 2012. Kokoontuminen kahviossa talvella on nyt miellyttävän mukavaa.
Nämä kahvikupit kuuluvat vuokraushintaan. Kaapisto kuivauskaapin vieressä.
 
Myyntitiskin vieressä kolmessa kaapissa on vuokrattavat astiat, juhlatilaisuuteen. Astiastoa 100 hengelle.



 
Kaksi korkeaa jääkaappia on myyntitiskin viereisellä seinustalla. Perällä komero siivousvälineille.
 
Liesiä on kaksi kappaletta, vanha ja uusi sovussa vierekkäin.
Laitoskahvinkeitin, mikro ja vedenkekeitin löytyy keittiöstä.



 
Ikkunaseinustan työskentelytasoa.
Astiat puhdistuvat näppärästi laitostiskikoneella. Pesuaika n. 2min.
Työskentelytilaa ja hyllytaso.
Lisäosan valmistuttua vuonna 1979,  saatiin sisäwc:t.
 Päällysvaatteille löytyy naulakkotilaa.
Aulan viihtyisyyttä korjattiin pientä pintaremontia talkoilla.
Ilmoitustaulu löytyy aulasta.
Tuulikaapissa on lipunmyyntipiste.















Poistumistie merkit toimivat omilla akuilla, sähkökatkokset eivät vaikuta niihin.




Kahvion tilaan saa pitopöydän laitettua.
Juhlapöytä tilanteen mukaan.
Powered by Smart Kotisivutyökalu