KERIMÄEN PERINNEREITIN KOHTEET 

1. Kuppikivet - muinaisia uhrikiviä
2. Raudan sulatuspaikka - Rautaa suo- ja järvimalmista
3. Karsikkokivet - vainajien muistokiviä
4. Salpalinja - viimeinen puolustuslinja 1940-1944
5. Kokkomäen kivikautinen asuinpaikka
6. Tervanpolttohauta - tervaa poltettiin myös Kerimäellä
7. Riitasensuon sotavankileiri ja sotavankien hautausmaa
8. Martinniemen muinaisjäännösalue
9. Varhaisrautakautinen asuin- ja raudanvalmistuspaikka
10. Kivikautinen asuinpaikka ja muinaisrantavalli
11. Kivikautinen asuinpaikka
12. Kivikauden talo
13. Lapinraunio
14. Kivikautinen asuinpaikka
15. Uunraunion linnoitustykistöasema - Salpa-aseman linnoitteet raikuun kanavan varrella
 

ANTTOLAN SEUDULLA SIJAITSEVAT KOHTEET

16. Kuppikivi

  • Kerimäen alueella on n. 60 kuppikiveä,  joista suurin osa,  37 kuppikiveä sijaitsee Anttolan,  Silvolan ja Simpalan alueella.
  • Kuppikivet ovat uhrikiviä,  joille vietiin vielä 1900-luvun alussakin ruokaa ja juomaa suvun vainajille sekä eriliaisia maan ja veden antimia.


17. Kerimäenkylä (vanha kirkonkylä)

  • Kerimäen kirkkopitäjä perustettiin v. 1642,  ja nykyisestä Anttolan ja Silvolan seudusta muodostui uuden kirkkipitäjän hallinnollinen keskus vuosiksi 1642-1848.
  • Vanhaan kirkonkylään kuului kolme nykyiseen Silvolaan kuuluvaa kyläaluetta: Kerimäenkylä,  Kaksola ja Luostarila.
  • Vanhassa kirkonkylässä kirkko rakennettiin Kallunmäelle ja pitäjätupa Savonllinnasta Viipuriin johtavan maantien varrelle.
  • Vanhaan kirkonkylään rakennettiin myös kirkkoherran ja nimismiehen virkatalot.
  • Kappalaisen virkatalo rakennettiin Kaksolaan ja nimismiehen virkatalo siirtyi 1700-luvulla Luostarilaan,  missä sijaitsi myös vanhan kirkonkylän postiasema.
  • Luostarilassa sijaitsi erään talon pihapiirissä piispankivi,  jonka luona tarjottiin ehtoollista sotaan  lähteville miehille.


17. Kallunmäki (kirkkomäki 1642-1848)

  • Kun Kerimäen kirkkopitäjä perustettiin v. 1642,  valittiin uuden seurakunnan kirkonpaikaksi Kallunmäki.
  • Ensimmäinen kirkko Kallunmäelle rakennettiin v. 1643-1645,  mutta kirkon polttivat Venäjän tsaarin soturit kesällä 1656.
  • Kerimäen seurakunnan toinen kirkko rakennettiin v. 1662-1668 ja samalla kunnostettiin sodan tuhoilta säästynyt vanhan kirkon kellotapuli.  Salama poltti kirkon ja kellotapulin 1670-luvun lopulla.
  • Kolmas kirkko kellotapuleineen rakennettiin v. 1681-1683 ja salama poltti tämänkin kirkon kellotapuleineen 18.07.1764.
  • Kerimäen seurakunnan neljäs kirkko rakennettiin Kallunmäelle 1765-1768,  ja tämä kirkko purettiin uuteen kirkonkylään rakennetun viljamakasiinin tarpeiksi v. 1858.

 

18. Katajamäki - linnoituksen mäki

  • Katajamäen alkuperäinen nimi on saattanut olla Kerimäki,  sillä Kerimäki-niminen kaskimetsä sijaitsee maakirjojen mukaan Katajamäen rinteellä,  jolloin Katajamäki-nimikin oli tunnettu jo 1560-luvulla.
  • Linnoitusmäeksi Katajamäki muuttui,  kun Savonlinnasta Kerimäen silloisen kirkonkylän kautta Viipuriin johtanut maantie jäi kokonaisuudessaan Venäjän alueelle Turun rauhassa v. 1743.  Tällöin venäläiset linnoittivat Kerimäen silloisen kirkonkylän korkeita mäkiä:  Katajamäkeä,  Kallunmäkeä,  Koivumäkeä  ja  Muurahaismäkeä.
  • Katajamäen puolustusvarustus oli matala maavalli,  jossa oli tuliasemat myös muutamalle kanuunalle.

 

19. Mestauspaikka - tuomion paikka

  • Menneiden vuosisatojen oikeuslaitos oli ankara ja julma myös Ruotsi-Suomessa sekä Venäjän keisarikuntaan v. 1809-1917 kuuluneessa Suomen suurruhtinaanmaassa,  ja lain kova koura kosketti koko väestöä myös Kerimäellä.
  • Rangaistusasteikko oli laaja,  uloittuen sakoista ja häpeä- ja kirkonrangaistuksista kuolemanrangaistuksiin saakka.
  • Häpeä- ja kirkonrangaistuksena käytettiin häpeäpaalua ja jalkapuuta sekä häpeäpenkkiä ja häpeäjakkaraa.  Kuolemantuomiot pantiin täytäntöön hirttämällä,  mestaamalla ja roviolla polttamalla.
  • Kuolemantuomiot pantiin toimeen julkisesti ja myös Kerimäen silloisessa kirkonkylässä oli mestauspaikka mestauspölkkyineen ja pyövelinkojuineen.  Messtauspaikka sijaitsi Muurahaismäen juurella.
  • Mestauspaikan lähellä sijaitsi myös piiskaus- ja ruoskintapaikka piiskauspaaluineen. 

20. Sotilastie Savonlinnasta Viipuriin
  • Vanhan Kerimäen alueella oli 1500-luvulla vähän julkisia teitä ja nekin olivat huonokuntoisia.  Alueen tärkein tie oli Savonlinnasta Nojamaan ja Kerimäen silloisen kirkonkylän kautta Kulenooisiin ja sieltä edelleen Punkaharjua pitkin Parikkalaan johtanut tieväylä.
  • Tien omistuksesta taisteltiin vuosisatojen ajan Ruotsi-Suomen ja Venäjän välillä,  viimeimmäksi pikkuvihan aikana,  jonka jälkeen tie jäi kokonaisuudessaan Venäjän alueelle Turun rauhassa vuonna 1743.
  • Tien sulkemista sotilaallisista syistä suunniteltiin vielä vuoden 1918 sodan aikana ja vuosina 1939-1944.


Perinnereitin kartta

Kerimäki-seura

 

 
 Kuppikivi opastauluineen sijaitsee Anttolan koulun pihassa, tenniskentän vieressä.
Kallunmäelle on selvät opasviitat.
 Kallunmäen portti ja mäen opastaulu.
 Kallunmäen opastaulussa on paljon luettavaa.
Katajamäki - linnoituksen mäen-, Mestauspaikka - tuomion paikan- ja Sotilastie Savonlinnasta Viipuriin opasviitta.
Mestauspaikasta kertova taulu.
Viipurintien tarinaa kertova taulu.
Viipurintietä elokuussa 2012.
Powered by Smart Kotisivutyökalu