LÄHTEET

Mitä historia on? : Heikki Kupiainen

Blomstedt, Yrjö; Mitä historia on?  Teoksessa Historiantutkimuksen perusteet.  Lukion propedeuttinen kurssi.  Helsingin yliopiston Historian laitoksen julkaisuja, n:o 8.  Helsinki 1980.

Carr, Edward Hallet;  Mitä historia on.  Helsinki 1963.

Heikkinen Antero;  Historiantutkimuksen päämäärät ja menetelmät.  Forssa 1974.

Markkanen, Erkki - Nygárd, Toivo - Rantatupa, Heikki; Opas Suomen historian lähteistöön.  Keuruu 1976.

Paloposki, Toivo J.; Suomen historian lähteet.  Forssa 1972.

Renvall, Pentti; Nykyajan historiantutkimus. Helsinki 1965.

Ylikangas, Heikki; Näkökulmia historiantutkimukseen.  Oikeushistoriallisia julkaisuja 2.  Helsingin yliopiston monistuspalvelu, offiset.  Helsinki 1979


Saimaan ja ihmisen vaiheita Kerimäellä, Kerimäen kuppikivet ja viljelys:  Heikki Simola

Carpelan, C. 1975;  Enonkosken Haukilahdenvuoren kalliomaalausten ikä.  Kotiseutu 4-5/75: 137-138.

Hellaakoski, Aaro 1922;  Suursaimaa.  Fennia 43(4): 1-122.

Pohjakallio, L.  1976; " Koloveden kansallispuiston " esihistorialliset kalliomaalaukset.  Suomen Luonto 1/76:  36-38.

Saarnisto, M.  1970;  The Late Weichselian and Flandrian history of the Saimaa lake complex.  Societas Scientiarum Fennica,  Commentationes Physico-Mathematicae 37: 1-107.

Sarvas, P.  &  Taavitsainen, J-P.  1975;  Käköveden kalliomaalaukset.  Kotiseutu 4-5/75: 133-138.

Hautala, J.  1960;  Itä-Suomen uhrikiviryhmistä.  Suomen museo 67:  83-115.

Huttunen,  P.;  Asutushistoriantutkimusta käsittelevä luku Vanhan Kerimäen historiaan.

Huurre, M.  1971;  Lisää kuppikivistä.  Kotiseutu 1-2:  32-36.

Huurre, M.  1980;  9000 vuotta Suomen esihistoriaa.  Helsinki.

Niemimaa, T.  1938;  Lisätietoja uhri- eli kuppikivistä,  Suomen Museo 45: 45-53.

Pohjannoro, L.  1978;  Kerimäen kirkon vaiheilta. -168 s.  Savonlinna.

Pärnänen, J. A.  1947;  Savon asuttaminen keskiaikana.  Savon historia I.  Kuopio.

Sarmela, M.  1970;  Uhrikivet ja uhripuut.  Kotiseutu 5-6: 147-155.

Simola, H. - Grönlund, E. - Huttunen, P.  1984:  Ovatko Kerimäen uhrikivet rautakautisia.  Piirtoja itäsuomalaiseen menneisyyteen.  Veijo Saloheimolle osoitettu juhlakirja (Toim. A. Laine)  s. 12-25.  Pohjois-Karjalan historiallinen yhdistys ry.  Joensuu.

Kerimäen vanhan keskustan asutusvaiheita 1600-luvulla:  Veijo Saloheimo

Puruvesi-lehti tammikuussa 1985.

Viisi kertomusta Simpalan kylänraitin varrelta ja Kylä Kerimäen vanhan kirkonkylän varjossa:  Heikki Kupiainen

Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimitoimisto,  Helsinki.  Pitäjänkokoelma, Kerimäki (Paikannimien kortistot & Onni ja Heikki Kupiaisen nimestyksen tulokset/kopiot Kerimäki-Seuran muistiinpanoista 1970-luvun alussa).

Heikki Kupiaisen muistiinpanot (sisältäen mm. Pekka (s.1892) ja Onni (s.1912) Kupiaisen kertomaa perimätietoa).

Jutikkala, Eino;  Luentoja Suomen valtiojärjestyksen historiasta.  Hämeenlinna 1972.

Lappalainen, Pekka;  Säämingin historia 1:1 ja 1:2.  Pieksämäki 1970 ja 1971. 

Saarenheimo, Mikko;  Kerimäen pitäjän historia (1632-1932) esivaiheineen.  Savonlinna 1932.

Suomen historia 5. Kansallisen heräämisen aika (Pekka Laaksonen:  Kansanrunous + Tietoiskut).  Espoo 1986.

Juva, Einar V.  - Juva, Mikko;  Suomen kansan historia 2 ja 3.  Toinen painos.  Helsinki 1967.

Kirkinen, Heikki;  Karjala idän ja lännen välissä.  Joensuu 1970.

Kirkinen, Heikki;  Karjala taistelukenttänä.  Joensuu 1976.

Pohjolan-Pirhonen, Helge;  Heräävä kansakunta 1709-1772.  Kansakunnan historia I.  Porvoo 1967.

Suomen historia 3.  Suurvalta-aika.  Espoo 1985.

Suomen historia 4.  Vapauden aika ja kustavilainen aika.  Espoo 1986.

Saloheimo, Veijo;  Suuri Pohjolan sota Itä-Savossa.  Sanomalehti Karjalainen 30.4.1985.

Soininen, Arvo M.;  Vanha maataloutemme.  Maatalous ja maatalousväestö Suomessa perinnäisen maatalouden loppukaudella 1720-luvulta 1870-luvulle.  Historiallisia tutkimuksia 96.  Julkaissut Suomen Historiallinen Seura.  Forssa 1975.

Wirilander, Kaarlo;  Savo kaskisawujen kautena 1721-1870.  Savon historia III.  Kuopio 1960.

Pohjannoro, Lauri;  Kerimäen satavuotias kansakoulu.  Kertomus Kerimäen kansakoulusta 1875-1975.  Julkaisija Kerimäen kunta 1975.  Moniste.

Simola, Heikki & Grönlund, Elisabeth & Huttunen, Pertti;  Ovatko Kerimäen uhrikivet rautakautisia?  Teoksessa piirtoja itäsuomalaiseen menneisyyteen.  Veijo Saloheimolle omistettu juhlakirja.  Julkaissut Pohjois-Karjalan Historiallinen Yhdistys ry.  ja toimittanut Antti Laine.  Joensuu 1984.

Tommila, Päiviö;  Tiedon leviäminen (Sanomalehdistö) teoksessa Suomen kulttuurihistoria II.  Porvoo 1980.

Suomen historia 1.  Kivikausi, pronssikausi ja rautakausi.  Espoo 1984.

Suomen historia 5.  Kansallisen heräämisen aika.  Espoo 1986.

Lähdeviitteet I.  luku:

1)  Saarenheimo, Mikko;  Kerimäen pitäjän historia (1632-1932) esivaiheineen, s. 151-152 ja 158-159.

2-7) JoMA;  Kuopion lääninkonttorin arkisto;  Mantals längder (henkikirjat) 1830.  Kerimäki sockens förra Wiborska delens mantals längd för är 1830 (Kerimäki, Simpalan kylä).

8)  Lähdekritiikistä:  Markkanen Erkki & Nygård Toivo & Rantatupa Heikki;  Opas Suomen historian lähteistöön, s. 46-47.

9-10)  Kuopion lääninkonttorin arkisto:  Mantals längder (henkikirjat) 1830.  Kerimäki sockens förra Wiborska delens mantals länd för ås 1830  (Kerimäki,  Simpalan kylä),  Kerimäki sockens af förra Svenska delens mantals längd för år 1830  Kerimäki,  Simpalan kylä),  samat vuodelta 1840.  
MMA;  Mikkelin lääninhallituksen arkisto:  Mikkelin läänin manttaaliluettelo 1847 E 35/III.  Kerimäki,  Simpala,  Viipurin lääniin kuuluva osa.

11)  Mikkelin läänin maanmittauskonttorin arkisto;  Isojako-asiakirjat ja -kartat (Kerimäki, Simpala).

Lähdeviitteet II.   luku:

1-5) Lönnrot, Elias;  Elias Lönnrotin matkat vuosina 1828-1839.  I osa.  Ensimmäinen matka v. 1828.  Vaeltaja eli muistelmia jalkamatkalta Hämeessä,  Savossa ja Karjalassa.

6) Lavonius, W.;  W. Lavoniuksen kertomus runonkeruumatkastansa Savossa v. 1858, s. 261-262 teoksessa Niemi, A. R.,  (julk.) Runonkerääjiemme matkakertomuksia 1830-luvulta 1880-luvulle.

7)  Maaseudun sosiaalisista kerrostumista:  Rasila, Viljo;  Kohti moniarvoista yhteiskuntaa, s. 41-42 teoksessa Sukupolvien perintö 3.  Talonpoikaiskulttuurin sato.

8)  Lilius, A.;  Tilattoman väen oloista Kuopion läänissä.  Tutkimuksia taloudellisista oloista Suomen maaseudulla,  III vihko,  s. 10-13.

9)  Grotenfelt, N. & Hegherström, K. G. & Serlachius, F. A.;  Mikkelin läänin Savonpuoleinen osa.  Tutkimuksia taloudellisista oloista Suomen maaseudulla,  I vihko.

Lähdeviitteet III.  luku:

1-4)  Wirilander, Kaarlo;  Savo kaskisawujen kautena 1721-1870.  Savon historia III:  Jutikkala, Eino;  Suomen talonpojan historia,  toinen ja lisätty painos.

5-6)  MMA;  Mikkelin läänihallituksen arkisto:  Mikkelin läänin manttaaliluettelo 1860 E 48/III.

7-9)  MMA;  Rantasalmen kihlakunnan henkikirjoittajan arkisto:  Henkikirja vuodelta 1870,  Mikkelin läänin Manttaaliluettelo 1870 E 58/III-  Mikkelin lääninhallituksen arkisto;  Ala-Kapakkalan ja Ylä-Kapakkalan talonkirjat:  Perinnöksiostetun tilan (perintötilan) nro 2 kauppakirjat vuodelta 1873 ja lainhuudot vuodelta 1874.

10)  Jutikkala;  Saloheimo, Veijo;  Kaskesta Karjaan.  Satakuusikymmentä vuotta pohjoiskarjalaista maataloutta;  Wirilander.

11)  Saloheimo.

12-15)  MMA;  Rantasalmen kihlakunnan henkikirjoittajan arkisto:  Henkikirja vuodelta 1870;  Mikkelin lääninhallituksen arkisto:  Mikkelin läänin Manttaaliluettelo 1870, E 58/III.

16-18)  MMA;  Rantaasalmen kihlakunnan henkikirjoittajan arkisto:   Henkikirjat vuosilta 1880-1890 (Kerimäki,  Simpala);  Ala-Kapakkalan ja Ylä-Kapakkalan talonkirjat (talonosien kauppakirjat vuodelta 1878 asianmukaiset lainhuudot ja kiinnekirjat).

Lähdeviitteet IV.  luku:

1-2)  Mikkelin lääninhallituksen arkisto:  Rantasalmen kihlakunnan kruununvoudin vuosikertomus 1885.  Tynnyrinaloissa ilmoitetut pinta-alat on muunnettu hehtaareiksi,  siten että kaksi tynnyrinalaa (2 ta) on pyöristetty yhdeksi hehtaariksi (1 ha).  1800-luvulla 1 ta = 1,49 ha.  Lähde:  Maakunta-arkistojen opas, 2.  korjattu ja lisätty painos.

3)  Paloposki, Toivo J.;  Suomen historian lähteet.

4)  JoMA;  Mikkelin lääninhallituksen arkisto;  Rantasalmen kihlakunnan kruununvoudin vuosikertomukset 1885 ja 1890.

Lähdeviitteet V.  luku:

1-2)  MMA;  Rantasalmen kihlakunnan henkikirjoittajan arkisto:  Henkikirjat vuosilta 1870 ja 1900 (Kerimäki, Simpala),  Ala-Kapakkalan ja Ylä-Kapakkalan talonkirjat: Talollinen Pekka Kupiaisen (k. 1891) perikunnan perunkirja vuodelta 1891;  talollinen Matti Kupiaisen (k. 1889) perikunnan perunkirja vuodelta 1890;  säilyneet papinkirjat (Kupiala) 1880-1910.

3-5)  MMA;  Rantasalmen kihlakunnan henkikirjoittajan arkisto:  Henkikirjat vuosilta 1870 ja 1900 (Kerimäki, Simpala),  Ala-Kapakkalan ja Ylä-Kapakkalan talonkirjat:  Hannulan kruunutilan tilanosan 1/3 kauppakirja vuodelta 1894;  perintötilan nro 2 paalutustodistus vuodelta 1894;  talollinen Matti Kupiaisen (k. 1889) perikunnan perunkirja vuodelta 1890;  talollinen Pekka Kupiaisen (k. 1891) perikunnan perunkirja vuodelta 1891;  säilyneet papnkirjat (Kupiala) 1880-1910.

6)  Heikki Kupiaisen muistiinpanot (sisältäen lähinnä Pekka (s.1892) ja Onni (s.1912) Kupiaisen kertomaa perimätietoa).

7)  Lounatvuori, Irma;  Mekrijärven Sissola,  Simana Sissosen kotitalo teoksessa Runon ja tieteen Mekrijärvi.  Joensuun yliopiston juhlakirja Kalevala juhlavuonna 1985 (toim. Jorma Aho).

8-11)  MMA;  Rantasalmen kihlakunnan henkikirjoittajan arkisto:  Henkikirjat vuosilta 1870 ja 1900 (Kerimäki, Simpala)

12-14)  Rasila.

15)  Asetus maanosittamisesta ym. tilatonta väestöä koskevia asetuksia.  Keisarillisen Majesteetin armollinen Asetus maatilojen osittamisesta.  Annettu Helsingissä,  12 p:nä kesäkuuta 1895;  Rasila.

16)  Rasila-

17)  Talollinen Heikki Kupiaisen tili- ja päiväkirjamerkinnät;  Kiinnekirjat (Ala-Kapakkala) vuodelta 1908.

18-19)  Soininen, Arvo M.;  Vanha maataloutemme,  Maatalous ja maatalousväestö Suomessa perinnäisen maatalouden loppukaudella 1720-luvulta 1870-luvulle.  Historiallisia Tutkimuksia 96 (Soininen 1975);  Soininen, Arvo M.;  Uuden maatalouden kehityksen suuntaviivoja teoksessa Uutta maataloushistoriaa (Soininen 1985);  Talollinen Heikki Kupiaisen tili- ja päiväkirjamerkinnät;  kauppakirjat (Ala-Kapakkala) vuosilta 1901 ja 1907;  kiinnekirja  (Ala-Kapakkala) vuodelta 1908;  Uusi maataloushistoria.

Arkistolähteet:

Joensuun maakunta-arkisto (JoMA)
Kuopion lääninkonttorin arkisto:  Mantals längder (henkikirjat) 1830,  Kerimäki sockens förra Wiborska delens mantals längd för år 1830 (Kerimäki, Simpalan kylä).  Kerimäki sockens af förra Svenska delens mantals längd för år 1830 (Kerimäki, Simpalan kylä).  Mantals längder (henkikirjat) 1840.  Kerimäki sockens af förra Svenska delens mantals längd för år 1840 (Kerimäki, Simpalan kylä).

Mikkelin maakunta-arkisto (MMA)
Mikkelin läänihallituksen arkisto:  Mikkelin läänin manttaaliluettelo 1847,  E 35/III  (Kerimäki, Simpala, Viipurin puoleinen osa).  Mikkelin läänin manttaaliluettelo 1860,  E 48/III.  Mikkelin läänin manttaaliluettelo 1870,  E 58/III.  Rantaslamen kihlakunnan kruununvoudin vuosikertomukset 1885 ja 1890.

Rantasalmen kihlakunnan henkikirjoittajan arkisto:
Henkikirjat vuodelta 1870 (Kerimäki; Simpala ym. kylät).
Henkikirjat vuodelta 1880 (Kerimäki; Simpala ym. kylät).
Henkikirjat vuodelta 1890 (Kerimäki, Simpala ym. kylät).

Mikkelin läänin maanmittauskonttorin arkisto:
Isojakoasiakirjat ja -kartat (Kerimäki, Simpala).

Painetut lähteet:

Asetus maanosittamisesta ym. tilatonta v'estöä koskevia asetuksia.  Otavan asetuskokoelma 2.  Keisarillisen Majesteetin armollinen Asetus maatilojen  osittamisesta.  Annettu Helsingissä, 12 p:nä kesäkuuta 1895.  Kuopio 1899.

Yksityishenkilöiden asiakirjat:


Ala-Kapakkalan ja Ylä-Kapakkalam talonkirjat:  Perinnöksiostetun tilan (perintötilan) n:o 2 kauppakirjat vuodelta 1873 ja lainhuudot vuodelta 1874;  Talonosien kauppakirjat vuodelta 1878 & asianmukaiset lainhuudot ja kiinnekirjat;  Talollinen Matti Kupiaisen (k. 1889) Perikunnan perunkirja vuodelta 1890;  Talollinen Pekka Kupiaisen (k. 1891) perikunnan perunkirja vuodelta 1891;  Hannulan kruunutilan tilanosan (1/3) kauppakirja vuodelta 1894;  Perintötilan n:o 2 paalutustodistus vuodelta 1894; Säilyneet papinkirjat (Kupiala 1880-1910):  Kauppakirjat (Ala-Kapakkala) vuosilta 1901 ja 1907;  Kiinnekirja (Ala-Kapakkala) vuodelta 1908.

Talollinen Heikki Kupiaisen (1864-1923) muistiinpanot:  tilikirjat ja päiväkirjat.

Muistiinpanot:  Heikki Kupiaisen muistiinpanot (sisältäen lähinnä Pekka (s. 1892) ja Onni (s. 1912) Kupiaisen kertomaa perimätietoa).

Kirjallisuus:

Grotenfelt, N. & Hegerström, K.G. & Serlachius, F.A.; Mikkelin läänin Savonpuoleinen osa.  Tutkimuksia taloudellisista oloista Suomen maaseudulla, I vihko.  Helsinki 1885.

Jutikkala, Eino;  Suuomen talonpojan historia.  Toinen,  uudistettu ja lisätty laitos.  Turku 1858.

Lavonius, W.;  W. Lavoniuksen kertomus runonkeruumatkastansa Savossa v. 1858.  Teoksessa Niemi, A.R. (Julk.) Runonkerääjiemme matkakertomuksia 1830-luvulta 1880-luvulle.  SKS:n Toimituksia 109 osa.  Helsinki 1904.

Lilius, A.;  Tilattoman väen oloista Kuopion läänissä.  Tutkimuksia taloudellisista oloista Suomen maaseudulla,  III vihko.  Helsinki 1888.

Lounatvuori, Irma;  Mekrijärven Sissola,  Simana Sissosen kotitalo.  Teoksessa Runon ja tieteen Mekrijärvi.  Joensuun yliopiston juhlakirja Kalevalen juhlavuonna 1985.  (Toim. Jorma Aho).  Lappeenranta 1985.

Lönnrot, Elias;  Elias Lönnrotin matkat vuosina 1828-1839, I osa.  Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 98 osa, I.  Helsinki 1902.

Maakunta-arkistojen opas.  Valtionarkiston julkaisuja 2. Toinen korjattu ja lisätty painos.  Toim.  Raimo Viikki.  Helsinki 1976.

Markkanen, Erkki & Nygárd, Toivo & Rantatupa, Heikki;  Opas historian lähteistöön.  Keuruu 1976.

Paloposki, Toivo J.;  Suomen historian lähteet.  Forssa 1972.

Rasila, Viljo;  Kohti moniarvoista yhteiskuntaa.  Teoksessa Sukupolvien perintö 3. Talonpoikaiskulttuurin sato.  Tampere 1985.

Saarenheimo, Mikko;  Kerimäen pitäjän historia (1632-1932) esivaiheineen.  Savonlinna 1932.

Saloheimo, Veijo;  Kaskesta karjaan.  Satakuusikymmentä vuotta pohjoiskarjalaista maataloutta.  Joensuu 1973.

Soininen, Arvo M.;  Vanha maataloutemme.  Maatalous ja maatalousväestö Suomessa perinnäisen maatalouden loppukaudella 1720-luvulta 1870-luvulle.  Historiallisia tutkimuksia 96.  Julkaissut Suomen Historiallinen Seura.  Forssa 1975.

Soininen, Arvo M.;  Uuden maatalouden kehityksen suuntaviivoja.  Teoksessa Uutta maataloushistoriaa.  "Suomen maatalouden kaupallistuminen 1860-1960" -projektin julkaisuja I.  Helsingin yliopiston talous- ja sosiaalihistorian laitoksen tiedonantoja n:o 17/1985.  Helsinki 1985.

Wirilander, Kaarlo;  Savo kaskisawujen kautena 1721-1870.  Savon historia III.  Kuopio 1960.

Totta ja tarua vanhan kirkon vaiheilta:  Esko Mielonen

Mikkelin maakunta-arkisto; Kyläkartta vuodelta 1763.  Kerimäki.

Maanmittaushallituksen arkisto;  Isojakokarttoja.  Kerimäki.

Kerimäen kirkonarkisto;  Kinkeripöytäkirjat vuosilta 1870-1897.

Yksityisten hallussa olevat kirjeet;  FM Asko Mielosen kirja Esko Mieloselle 11.3.1985, tekijällä.  Rouva Helmi Kanervan kirje Esko Mieloselle 24.6.1987, tekijällä.  Rouva Meeri Vartiaisen kirje Esko Mieloselle 18.11.1987, tekijällä.  Räätäli Onni Jääskeläisen kirje Esko Mieloselle 23.12.1987,  tekijällä.  Sihteeri Tellervo Pesosen kirje Esko Mieloselle 7.3.1988, tekijällä.  Eero Hirvosen leikekokoelma ja kirjeet,  Tynkkylänmäki.

Grot, Jakov;  Matka Suomessa 1846.  Pieksämäki 1983.

Karskela; Sirkka;  Sukututkijan käsikirja.

Lappalainen, Pekka;  Säämingin historia 1:1  ja 1:2.  Pieksämäki 1970, 1971.

Lindberg, Carolus;  Suomen kirkot.  Helsinki 1934.

Pelkonen, Antero;  Entisajan muistoja Rantasalmen kihlakunnasta.  Helsinki 1902.

Pohjannoro, Lauri;  Kerimäen kirkon vaiheilta.  Savonlinna 1978.

Saarenheimo, Mikko;  Kerimäen pitäjän historia esivaiheineen.  Savonlinna 1932.

Suomalainen Kirjallisuuden Seura;  Kirkkolaki ja ordningi 1686.  Juva 1986.

Tie- ja vesirakennushallitus ja Suomen Tieyhdistys;  Suomen teiden historia I-II.  Helsinki 1977.

Sanomalehdistö:

Pohjannoro, Lauri;  Viikatemiehen voittokulkua.  Puruvesi 22.11.1984.

Pohjannoro, Lauri;  Kerimäen vanhat kirkot.  Itä-Savo 18.5.1976.

Lappalainen, Pekka;  Koska Kerimäki sai ensimmäisen kirkkonsa.  Itä-Savo 25.2.1978.

Pettersson, Lars;  Pohjanmaan kirkot.  Helsingin Sanomat 19.5.1985.

Karjatalouden kehitys:  Esko Mielonen

Grot, Jakov;  Matka Suomessa 1846.

Jutikkala, Eino;  Suomen taloushistoria I.

Kanerva, Helmi;  Artikkeli Puruvesi-lehdessä 21.11.1985.

Kinnunen, Eetu ja Mielonen, Lasse;  Kotikylätutkimus v. 1957.

Lappalainen, Pekka;  Säämingin historia I-II.

Mikkelin läänin maanviljelysseuran arkistot.  Savonlinna.

Pelkonen, Antero;  Entisajan muistoja Rantasalmen kihlakunnassa.

Vilkuna, Kustaa;  Vuotuinen ajantieto.

Maantie Simpalaan - rankan savotan tulos:  Niilo Kupiainen

Simpalan tiehankkeen pöytäkirjat vuosilta 1945-1977.

Mikkelin lääninhallituksen päätökset 21.1.1955 ja 1.2.1957.

Kulkulaitosten ja Yleisten töiden ministeriön päätös 1.2.1962.

TVH:n kirje 5.2.1975.

Liikenneministeriön päätös 26.10.1976.

Kerimäen osuuskassojen vaiheita:  Lauri Pohjannoro ja Juhani Hiekkanen.

Kyläkassoista Kerimäen Osuuspankista:  Kertomus Kerimäen Osuuspankin 70 vuoden toiminnasta.

Tupailtojen tunnelmasta maaseudun murrokseen,  Simpalan maamiesseura - viljelijöiden ammattitaidon jalostaja:  Niilo Kupiainen

Simpalan maamiesseuran pöytäkirjat vuosilta 1954-1978.

Alkion jalanjäljillä - Keskustapuolueen Silvolan paikallisosasto;  Seija Kainulainen

Hakalehto, Ilkka;  Maalaisliitto - Keskustapuolueen histoira I.

Paikallisosaston kokousten pöytäkirjat vuosilta 1956-1987.

Maaseudun Nuorten Liiton Silvolan paikallisosasto:  Esko Mielonen

MNL:n Silvolan osaston pöytäkirjat vuosilta 1957-1966.

Kinnunen, Eetu ja Mielonen, Lasse;  Kerimäki- Tulevaisuuden kylä, kotiseutututkimus v. 1957.

Lotta-Svärd -yhdistyksen Kerimäen Anttolan kyläosaston toiminta:  Aune M. Huttunen

Lotta-Svärd -järjestö;  Lotta-Svärd 1939-1940.

Järjestäytynyttä metsästystä Tapion valtakunnassa - Silvolan Erämiehet ry:n taival:  Niilo Kupiainen

Silvolan Erämiesten kokouspöytäkirjat ja tooimintakertomukset.

Itä-Suomen Hovioikeuden päätös n:o 1977/13.10.1987.

Kylätoimikunnan touhut - Anttolan seudun kyläyhdistys: Erkki Kosonen

Kyläyhdistyksen  ja kylätoimikunnan kokouspöytäkirjat.

Haastatellut henkilöt:

Behm Aili Leskinen Eero
Behm Reino Leskinen Esko
Hannikainen August Leskinen Valtter
Hirvonen Eero Luukkanen Joel
Hirvonen Juho Luukkanen Toini
Hirvonen Maila Makkonen Eino
Immonen Jalo Malkki Erkki
Karhu Ensio Mielonen Lasse
Kero Saimi Mielonen Lauri J.
Kinnunen Eero Mielonen Paavo
Kinnunen Maija-Liisa Mielonen Sylvi
Kinnunen Raili Mielonen Tyyne
Kinnunen Vilho Muukkonen Hilda
Kosonen Airi Muukkonen Onni
Kosonen Elna Muukkonen Tyyne
Kosonen Heikki Mäkikunnas Terttu
Kosonen Helmi Nousiainen Elna
Kosonen Lempi Nousiainen Kaari
Kosonen Niilo Nousiainen Rauha
Kosonen Paavo Ollikainen Hilja
Kosonen Risto J. Ollikainen Sulo
Kosonen Taito Parkkonen Jenny
Kosonen Touko Pennanen Siiri
Korhonen Anna Pesonen Aarne
Korhonen Saimi Pulliainen Hilja
Kupiainen Hilja Reijula Yrjö
Kupiainen Katri Rinkinen Jaakko
Kupiainen Kerttu Ruuth Huugo
Kuutti Iivari Sairanen Iikka
Kuutti Sylvi Sairanen Lilja
Kärkkäinen Ester Sairanen Lyydia
Kärkkäinen Ville Seppänen Eino
Laamanen Eero Sihvonen Helge
Laamanen Eero P. Sihvonen Kerttu
Laamanen Eino Sihvonen Valde
Laamanen Jenny,  Simpala Silvast Helmi
Laamanen Lyydia Silvennoinen Veikko J.
Laamanen Oili Tuliainen Irja
Laamanen Pekka Turtiainen Elsa
Laamanen Veikko Turtiainen Toivo
Laiho Alma Tynkkynen Bertta
Laukkanen Edvard Tynkkynen Suoma
Laukkanen Helvi Tynkkynen Toivo
Laukkanen Veikko Uusitalo Aksel
Lavonen Fanny Vartiainen Meeri
Leinonen Helvi Vatanen Airi
Leinonen Olavi Vatanen Emil
  Vatanen Yrjö













 
Powered by Smart Kotisivutyökalu