TERVEYTTÄ JA PITKÄÄ IKÄÄ

Anttola - Kerimäki - Simpala kyläkirjasta  (1988) osion kirjoittanut Hilkka Matilainen


Kerimäen keskustana kirkonkylä,  kirkonkylän ympärillä kylät ja taajamat.

Jo varhain maalaiskylissä kaikkinainen toiminta,  niin myöskin oma terveydenhoito,  oli ja on erittäin luonnonmukaista.  Yleisesti Suomen neuvolatoiminnasta on tietoa eri lähteistä luettuna,  toiminnan alkamisesta ja nk. terveystalojen rakentaminen aloitettiin sodanjäkeisinä vuosina.  Neuvolatoiminta oli aikaisemmin tapahtunut monesti erittäin puutteellisissa oloissa,  monta kertaa jopa terveyssisarten ja kätilöiden omissa asunnoissa.  Terveyssisar hoiti lastenneuvolaa ja kätilö taasen äitiysneuvolaa.  Nämähän kuuluvat oleellisena osana perusterveydenhuoltoon.

Kerimäellä terveystalon rakentamisesta tehtiin päätös 23.7.1949 terveydenhoitolautakunnan kokouksessa.  Kuntaa avusti tässä rakentamisessa mm.  Mannerheim-liitto ja Punainen risti.  Myöskin lahjoitusta tuli Ruotsista kummikunnalta.  Vuonna 1950,  12. päivänä joulukuuta talo vihittiin käyttöön.  Vihkiäisten juhlallisuudet pidettiin terveystalolla päivällisineen.  Lähetettiin kutsukortit,  joissa toivotettiin tervetulleeksi vihkiäistilaisuuteen.  Tilaisuuteen kutsuttuina olivat kunnanlääkäri alaisineen.  Maaherra läänin tasolta oli edustettuna.  Seurakunnasta kanttori ja rovasti olivat läsnä.  Rovasti piti vihkiäispuheen.  Myöskin Ruotsista oli kummikunnan edustaja saapunut.  Nk. vapaahuollon edustaja oli mukana,  samoin talon urakoitsija.

Samana vuonna alkoi uudessa terveystalossa neuvolatoiminta.  Talo oli kaksikerroksinen.  Alhaalla oli neuvola,  vastaanottotilat ja pieni yksiö varattuna kodinhoitajalle.  Ylhäällä oli asunto sekä kätilölle että terveyssisarelle.  Ulkorakennus oli erillinen.  Talossa oli puulämmitys uunien kanssa.  Kylmä vesi tuli sisälle.

Jouhenniemen neuvola hyväksyttiin pääneuvolaksi,  Silvola ja Kumpuranta olivat sivuneuvoloita.  Vastaanotto odottaville äideille pidettiin kaksi kertaa kuukaudessa.  Aikaa oli annettu aamuyhdeksästä iltapäivään kello viiteentoista saakka.  Lääkäri kävi äitiysneuvolassa kerran kuukaudessa.  Terveyssisaren vastaanotto oli joka tiistai,  aika klo 9.00 - 12.00.  Lääkäri oli lastenneuvolassa yhden kerran kuukaudessa klo 12.00 - 14.00.  Anttolassa kätilö piti vastaanottoa kuukauden 1. torstaina klo 14.00 - 16.00.  Terveyssisar kävi vastaanottoa pitämässä Matkon koululla neljä kertaa vuodessa,  samoin Kattilanmäen kansakoululla.  Hälvän koululla oli oma vastaanotto.

Silvolan koululla terveyssisarella oli vastaanotto joka torstai klo 11.00 - 14.00.  Täällä kävi myöskin lääkäri alku- ja loppuvuodesta vastaanotolla.  Terveyssisarella oli  vastaanotot Kuokkalassa,  Makkolassa,  Rauvanniemellä ja Pistalassa.  Myöhemmin myöskin Louhella oli sekä kätilön että terveyssisaren vastaanotto,  samoin lääkäri kävi.

Neuvolat oli viety eri kylille,  lähemmäksi palvelemaan perheitä ja myöskin muille sitä tarvitseville.  Aika kulki kulkujaan ja uusia kehitystuulia alkoi puhaltaa myöskin terveydenhoitoalalla.  Liikenneyhteydet parantuivat ja yhä useammat perheet alkoivat hankkia pikkuautoja omaan käyttöönsä.  Kehitys tähänkin vaati oman aikansa.

Kätilöitä oli kunnassa kaksi,  Kumpurannan neuvolassa ja Jouhenniemen neuvolassa.  Neuvolatoimintaa alettiin keskittää.  Tultiin siihen,  että Jouhenniemen neuvola säilyi pääneuvolana,  Kumpurannan neuvola sivuneuvolana ja Louhella pidettiin vastaanottoja vähäisemmässä määrin.  Myöskin Jouhenniemen neuvolassa työsksenteli terveyssisar lastenneuvolassa,  Kumpurannan neuvolassa oma terveyssisar ja niin tietysti Louhen neuvolassakin.

Ensimmäinen äitiysneuvola perustettiin maahamme v. 1926.  Kunnallistaminen tapahtui sen sijaan v. 1944.  Noin 140 äitiysneuvolaa oli toiminnassa.  Äitiys- ja lasstenneuvolat perustettiin Arvo Ylpön ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton aloitteesta yli 60 vuotta sitten.  Tämä vuosi,  jota elämme,  on vuosi 1987.  Tänä vuonna on Arvo Ylpön neuvolavuosi 1987,  teemana "Hyvä alku elämälle".

Aika tekee tehtävänsä.  Niin myöskin tällä alalla.  Kansanterveyslain voimaan tullessa v. 1972 äitiys- ja lastenneuvolatoiminta tavallaan sulautui muuhun terveyskeskukseen.  Neuvolan toimintaan osallistuivat psykologit,  hammaslääkärit,  hammashoitajat ja muut terveyskeskuksen mukaantuomat uudet työntekijät.  Terveyssisaret ja kätilöt saivat uuden yhteisen nimikkeen "terveydenhoitaja".  Vuoden 1973 alusta kansanterveyslaki tuli voimaan.  Valtavasti laajentuneiden,  koko väestöön ulotettujen terveydenhoito- ja neuvolavelvotteiden vuoksi ei aikaa useinkaan riittänyt liiemmälti kotikäynteihin,  ehkäpä oikeat uomat ovat varmaan taas löystymässä.

Hyvinvoinnin lisääntyessä ja palveluiden parantuessa on tekniikan räjähdysmäinen kehittyminen tuonut mukanaan eräänlaisia mukautumisvaikeuksia.  Sen ovat tunteneet varsinkin lapsiperheet ja vanhukset sekä työvaikeuksiin joutuneet.  Ilmiselvä tosiasia on,  että perheet tarvitsevat aineellisen avun ohella myös monenlaista henkistä tukea.




 
Powered by Smart Kotisivutyökalu