KYLÄTOIMIKUNNAN TOUHUT – ANTTOLAN SEUDUN KYLÄYHDISTYS RY

 
Anttola – Simpala – Kerimäki –kyläkirjasta (1988), osion kirjoittanut Erkki Kosonen
 
Syntysanoja
 
Suomen kunnallisliiton ja Helsingin yliopiston maantieteen laitoksen aloitteesta ruvettiin vuonna 1976 eräisiin maalaiskuntiin puuhaamaan kylätutkimusta. Kerimäki oli mukana hankkeessa ja täältä valittiin kohteeksi Anttolan kylä. Kylätutkimuksen tuloksia esiteltiin kyläkokouksessa, joka pidettiin 28.10.1977. Näin alettiin etsiä pohjaa kylätoiminnan käynnistämiseen.
 
Kunnanjohtaja Olavi Grönholmin avaaman kokouksen puheenjohtajana toimi Raimo Nousiainen ja sihteerinä Esa Laamanen. Professori Hautamäki esitteli tutkimusta tarkemmin ja selvitteli tutkimustavoitteita ja keinoja. Hänen mukaansa kehittämisen tulee olla lähtöisin kylän ja kyläläisten keskuudesta. Kylätoimikunnan tulee pyrkiä kehittämään omaa kyläyhteisöä ja lisäksi se voi antaa tietoa ja ideoita myös tutkijoiden käyttöön.
 
Valittiin väliaikainen kylätoimikunta ja sen tehtäväksi annettiin kylätoiminnan käynnistäminen. Jäseniksi tulivat tuolloin Reino Kosonen, Esa Laamanen, Kalle Matilainen, Veikko Juuti, Maire Laamanen, Veli-Pekka Turtiainen ja Meeri Laukkanen. Koollekutsujiksi valittiin Kalle Matilainen.
 
Heinäkuussa 1978 pidetyn kyläkokouksen puheenjohtajana toimi Päiviö Rauhansalo ja sihteerinä Esa Laamanen. Tässä kokouksessa Helsingin yliopiston tutkijat esittelivät tarkemmin kylätutkimuksen tuloksia. Tutkimuksen pohjalta laaditun suunnitelman mukaan kylätoiminta-alueeksi määriteltiin koko koulupiirin alue ja näin laajennettiin myös toimikunnan kokoa Kerimäenkylän Sirkka Leinosella, Ossi Sipisellä, Gunnar Happosella ja Eino Kinnusella.
 
Kylätoiminnan aakkoset
 
Yhdistyksen toimintasäännöt on määritelty tarkasti ja niiden noudattamista valvoo hallitus eli kylätoimikunta. Säännöissä on pyritty määrittelemään keskeiset asiat kuten päätösvallan käyttö ja yhdistyslain noudattaminen. Sääntöjen toisessa pykälässä ilmenee yhdistyksen keskeisin päämäärä: ”Yhdistyksen tarkoituksena on tuoda esiin kyläläisten näkökantoja ja valvoa heidän etujaan tarpeellisiksi katsomissaan asioissa ja tehdä kunnan päättäville elimille aloitteita kylän kehittämiseksi. Tehtävänä on turvata peruspalveluiden säilyminen sekä edistää kyläläisten yhteistoimintaa ja parantaa viihtyisyyttä kylässä. Varoja toimintansa tukemiseksi yhdistys hankkii toimeenpanemalla asianomaisella luvalla arpajaisia, juhlia yms. ja ottamalla vastaan lahjoituksia.”
 
Kylätoiminnan juuri käynnistyttyä katsottiin tarpeelliseksi ottaa huomioon kaikkien kyläkuntien tarpeet ja siksi perustettiin opintokerhot Silvolaan, Tihviille, Rajamäkeen ja Niinimäkeen. Opintokerhot toimivat vuosina 1978-1979.
 
Yhteistyötä ja hankkeita
 
Kyläyhdistys on yhteistyössä eri järjestöjen, laitosten ja viranomaisten kanssa tuonut hankkeita kyläläisten tietoon ja näin on pystytty vaikuttamaan asioiden kulkuun. Tässä tarkoituksessa on järjestetty mm. lukuisia tiedotustilaisuuksia. Kyläyhdistys on järjestänyt juhlia ja koulutusta sekä liikuntaan ja vapaa-aikaan liittyviä tapahtumia. Yhteistyökumppaneina ovat olleet kunnan viranomaiset ja luottamushenkilöt, kansalaisopisto, seurakunta, kylän koulu, Nousula, lääninhallitus, Helsingin ja Joensuun yliopistot sekä valtion laitoksista VR, TVL, postilaitos ja museovirasto.
 
Tiedotustilaisuuksia on järjestetty mm. seuraavista aiheista: vesihuollon suunnittelu, osayleiskaava, posti, koulun laajentaminen, VR:n suunnitelmat ja liikennekysymykset.
 
Kylätoimikunta on esittänyt monille viranomaisille näkemyksiään ja parannusehdotuksiaan sekä antanut lausuntoja. Seuraavassa joitakin esimerkkejä:
Liikenne
-          kevyenliikenteen väylän rakentaminen
-          nopeusrajoitus Anttola-Herttuala –välille
-          ohituskielto Anttolanmäki - posti välille
-          kevyenliikenteen oikeuksien säilyttäminen kylän uimarannalle johtavalla tiellä (vanha Joensuu-tie)
-          rautaylikäytävälle puomit (Suurenmäen tie)
-          Silvolan aseman käytön tehostaminen ja yhteyksien parantaminen asemalta sekä nimen säilyttäminen Silvolan asemana
Rakentaminen
-          rivitalon rakentaminen / vanhusten rivitalon kyselykartoitus
-          osayleiskaava
-          vesihuolto
-          maankäyttösuunnittelu
Liikunta, nuoriso ja vapaa-aika
-          tenniskenttä
-          kuntoradan rakentaminen ja peruskorjaaminen
-          uimaranta, pukukoppien kunnostus
-          nuorisotilat E-liikkeen kiinteistöstä
-          pallo- ja urheilukenttä
-          jääkiekkokaukalo
-          hiihtoladut
 
Kylätoiminnan aikana on järjestetty useita talkoita. Näistä mainittakoon seuraavat: tenniskenttä (lopullisista kustannuksista kunnan osuus n. 30 %), kuntoradan perusparannus ja Kallunmäen hautausmaan hautakammion entisöinti.
 
Operaatio Ruiskuhilas ja huttujuhla
 
Operaatio Ruiskuhilas on tapahtuma, johon kuuluu useita kyläläiset yhteen houkuttelevia osia:
Rukiinleikkuu; jonkun hankkeelle myötämielisen isännän pellolta sirpein varustautunut iskujoukko leikkaa rukiin, jonkun selkä kestää leikkuuasennon paremmin, joku toinen muistaa lyhteen sitomisen. Lupa ja tarve on 200:lle lyhteelle eli 20:lle kuhilaalle. Välillä pistäydytään talkookahveilla talon tuvassa.
 
Seuraavaksi on riihen lämmitys; tehtävä on uskottu kokeneille tekijöille Huugo Ruuthille ja Tauno Redsvenille.
 
Rukiin puinti; mukana on ollut niin vanhoja tekijöitä kuin ensikertalaisia hommasta tietämättömiäkin. Siinä samalla on koulutettu näitä nuorempia, usein on jopa koululaisia mukana kokeilemassa varstalla eli riutalla hutkimista. Hiki tuntuu tulevan kaikille. Tähteeksi jääneitä olkia on käytetty olkikurssien raaka-aineina, ovatpa jotkut jo hakeneet niitä vielä patjoihinkin.
 
Jauhatus; kylästä löytyy Mielosen mylly, jossa on ammattitaidolla saatu jyvistä jauhoja, hyviä riihentuoksuisia jauhoja, joita kilvan kysytään ostettaviksi.
 
Kaiken edellisen huipentuma on huttujuhla, jossa syödään taidolla haudutettua huttua ja seurataan ohjelmaa. Vuosien varrella on nähty ja kuultu monenlaisia ohjelmanumeroita: filmiesityksiä, koululaisten näytelmiä, huttupuheita ja esitelmiä esimerkiksi terveellisestä ruokailusta. Lisäksi on järjestetty hengellistä ohjelmaa, myyjäisiä, perinnenäyttely (valokuvat, työkalut) ja tanssia. Huttujuhlan tuotosta on yleensä varat käytetty kylätoiminnan tarpeisiin. Eräänä vuonna varat ohjattiin nälkäkeräykseen (1985). Operaatio Ruiskuhilas vuodelta 1981 on tallennettu filmille. Kuvaushankkeesta vastasi Kerimäen kunta.
 
Pellava-projekti
 
Esimerkiksi kyläkokouksien yhteydessä on mahdollisuus ihastella pellavaisia pöytäliinoja, jotka on saatu pitkän ja työlään urakan tuloksena. Pellavansiemen kylvettiin Lydia Makkosen peltoon ja siitä ’projekti’ lähti etenemään talkootyönä nyhtöineen, lipsuamisineen ja muine vaiheineen. Tapahtuman on Kerimäen kulttuurilautakunta tallentanut filmille, jota voidaan käyttää esimerkiksi opetuksessa ja erilaisissa perinnetapahtumissa. Kyläyhdistys maalautti lipsuamisvaiheesta taulun taiteilija Kalle Lähdesmäellä ja se on nähtävänä Anttolan koulun seinällä. Taulun kustannukset olivat 2.000 markkaa. Tämä summa saatiin Mikkelin läänin taidetoimikunnalta avustuksena.
 
Kyläsuunnittelutalkoot
 
Anttolan seudun kylätoimikunta sai vaativan haasteen järjestettäväkseen, kun lääninhallitus otti yhteyttä Itä-Savon kuntien yhteisen kyläsuunnittelupäivän järjestämiseksi. Ja niin kylätoimikunta pani tuulemaan ja järjesti tilaisuuden Nousulassa 15.3.1983. Tapahtuma onnistui odotetulla tavalla ja paikalla oli osanottajia kahdeksasta Itä-Savon kunnasta ja niiden kylätoimikunnista. Maaherra Uki Voutilainen oli alustajana ja osallistujana mukana. Päivillä syvennyttiin työryhmissä Anttolan kylän kehittämiseen. Tällöin haettiin ideoita ja toimintamalleja, joita myös muut kylät voisivat toteuttaa. Anttolan seudun osalta tätä tulosta voi pitää alustavana kyläsuunnitelmana.
 
Kyläpäällikkö Kalle Matilainen
 
Kalle Matilainen toimi 1970-luvun lopulla Mikkelin läänissä ja jopa koko valtakunnassa kylätoiminnan uranuurtajana. Hänen intoaan ja kykyään arvostettiin ja niinpä yliopistomiehetkin käyttivät Matilaisen ajatuksia valtakunnallisessa kylätoimintasuunnittelussa. Talvella 1985 suruviesti kertoi, että Kalle on poissa. Hänellä olisi varmaan ollut vielä paljon annettavaa kylätoiminnalle.
 
Toimintaa vuosien varrelta
 
Kylätoimikunta on todettu joustavaksi organisaatioksi toteutettaessa keräyksiä tai tempauksia. Yksi tällainen oli mm. Annansilmä-keräys.
 
Lähes joka vuosi on kerätty jätepaperia kotitalouksista. Näin saadut varat on ohjattu nuorisotoimintaan. Kerätyn paperin määrä tuollaisena talkoopäivänä on kohonnut viime vuosina jopa 10 000 kiloon.
 
Kansalaisopiston opastuksella on järjestetty kudontapiirejä, joskin viime vuosina sopivan paikan puuttuminen on estänyt tämän toiminnan.
 
Vuodesta 1985 lähtien on kevättalvella järjestetty koulun jääkiekkokaukalossa liikuntatapahtuma, jossa on pelattu mailapallo-otteluita, paistettu makkaraa, nautittu virvokkeita jne. Myös nappulahiihdot ovat kuuluneet talven ohjelmaan.
 
Nousulassa on järjestetty pikkujouluja ja laulettu ’kauneimpia joululauluja’. Samassa paikassa on pidetty tansseja. Äitienpäivänä koulu on tarjonnut juhlalle loistavat puitteet ja kylätoimikunta on ollut mukana järjestelyissä: miehet ovat kukittaneet äidit ja keittäneet kahvit. Kylän äidit ovat tunteneet juhlan omakseen. Siitä kertoo osallistujien runsaus. Vanhan tavan mukaan koulun oppilaat ovat esittäneet ansiokasta ohjelmaa.
 
Kylätoimikunta on nimennyt myös erillisiä työryhmiä, joiden tehtäväksi on kulloinkin määrätty jokin tietty erityisalue. Tällaisia ovat mm. historiatoimikunta, tenniskenttätoimikunta ja kuntoratatoimikunta. Kylätoimikunnassa toimineita kyläläisiä mm. seuraavat:
Puheenjohtajat
-          Kalle Matilainen 1977-1980
-          Ossi Juuti 1981-1984
-          Erkki Kosonen 1985-?
 
Sihteeri-rahastonhoitajat
-          Kokouksen valitsemat
-          Ossi Juuti 1980-1981
-          Seija Kainulainen 1981-1984
-          Ari Lybeck 1985-1986
-          Anja Kaiponen 1987-?
 
Kylätoimikunta vuonna 1988: Anja Kaiponen, Teuvo Kovanen, Mikko Hirvonen, Mirja Laamanen, Elvi Ollikainen, Jaana Kailasto, Jukka Leinonen, Pertti Härkönen, Tuula Kärkkäinen, Erkki Kosonen (Tihvii) ja Erkki Kosonen (Silvola).
 
Powered by Smart Kotisivutyökalu