KANSAKOULUSTA PERUSKOULUUN
 

 Anttola - Simpala - Kerimäki -kyläkirjasta (1988),  osion  kirjoittanut Päiviö Rauhansalo.

Simpalan, Silvolan, Anttolan ja Sormulan koulut

Tämä kirjoitus perustuu vanhemmilta ajoilta paljolti rovasti Arvo Pohjannoron Kerimäen kansakoulun 100-vuotisjuhlaan laatimaan historiikkiin. Edellisten tietolähteiden lisäksi entisiä koululaisia haastattelemalla ja koulujen pölyttyneitä arkistoja penkomalla olen päässyt kurkistamaan tämän seudun opinahjoihin vuosisadan alkutaipaleelta lähtien. Varsin mielenkiintoista tietoa olen saanut todennäköisesti opettaja Alma Maleniuksen uuden Silvolan koulun vihkiäisiin kirjoittamasta ja osittain tuhoutuneesta historiikistä tulipalossa säästyneiden muutamien päiväkirjojen ohella.

Lukkarinkoulusta pitäjän- ja kiertokouluun

Kansanopetus oli maassamme vanhastaan kirkon hoidossa ja valvonnassa. Kristinopintaito oli kaiken oppimisen päämäärä. Lukutaito oli välikappale, jota ilman ei kristinoppia osattu, eikä virren veisuu seurakuntalaisilta sujunut toivotulla tavalla. Kukapa olisi ollut sopivampi henkilö tällaista opetusta antamaan kuin seurakunnan lukkari, pitäjän harvoja lukutaitoisia. Seitsemän veljeksen lukkarinkoulu on meille tuttu.

Opetuksen sisältö ei muuttunut paljon silloinkaan, kun koulumestari alkoi huolehtia ns. pitäjänkoulusta 1800-luvun alkupuolella nuorten seurakuntalaisten opetuksesta. Työn tuloksia papisto tarkasteli kinkerikuulusteluissa. Piispantarkastuksen yhteydessä 1848 tiedetään koulumestari Antti Hannikaisen saaneen piispalta erikoiskiitokset työstään. Lieneekö ollut sukua entiselle korkeimman oikeuden presidentille Antti Hannikaiselle? Mene ja tiedä!

Kiertokoulu oli jatkoa pitäjäkoululle. Kerimäki oli jaettu viime vuosisadan lopulla kolmeen kiertokoulupiiriin. 2-3 viikkoa pidettiin koulua samassa pirtissä, sitten vaihdettiin taloa. Kiertokoulu toimi eräänlaisena esikouluna, alkeiskouluna ennen kansakoulun tuloa ja vielä sen aikanakin. Se ei ollut pakollinen, mutta vanhempien ta holhoojien oli sakon uhalla huolehdittava, että lapset oppivat lukemisen ja kirjoitustaidon alkeet jo ennen yleisen oppivelvollisuuden tuloa. Kansakoulun tuleminen siis lisäsi järjestetyn kiertokoulun tarvetta alkuopetuksen parantamiseksi.

Kansakoulun syntyvaiheita

1800-luvun puolivälissä alettiin meillä käsittää, että kansanopetuksen tulee sisältää muutakin kuin uskontoa, lukemista, kirjoittamista ja luvunlaskua. Kun vuonna 1866 annettiin ensimmäinen kansakouluasetus, pian tämän jälkeen kansakoululaitoksen isän Uno Cygnaeuksen koulu teki tuloaan Kerimäellekin. Kerimäen ensimmäinen kansakoulu aloitti toimintansa 10.9.1875 Jouhenniemessä, toinen Kumpurannassa vuonna 1887, kolmas vuonna 1895 Simpalassa ja seuraavana vuonna yksityinen koulu Niinimäen Sormulassa.

Vuonna 1898 velvoitettiin kunnat jakamaan alueensa koulupiireihin ja perustamaan niihin kansakouluja, jos vähintään 30 kouluikäistä lasta olisi piirissä. Näin kuntien vapaa harkintavalta loppui.

Jo seuraavana vuonna Kerimäen kuntakokous hyväksyi koulupiirijakoehdotuksen, jonka mukaan kunta rakentaa kuhunkin koulupiiriin koulurakennuksen riittävän suurelle tontille (n. 2 ha) ja hankkii kouluun tarvittavan kaluston. Koulut toimivat yksi-opettajaisina paitsi Jouhenniemi (2). Kunnan rahallinen apun kunkin koulun ylläpitoon oli aluksi 500 mk, Jouhenniemeen 900 mk. Puuttuva summa oli kerättävä piiriläisiltä. Opettajan palkkaukseen saatiin valtion avustusta. Kerimäen kunnalla oli edessä valtava urakka. Kymmenen koulupiiriä tarvitsi uuden koulurakennuksen, kaksi koulua / vuosi. Aikataulu oli tiukka. Siitä oli heti alkuun pakko tinkiä, kuten jäljempänä huomaamme.

Simpalan koulu

Simpalan kyläläiset osoittautuivat varsin aktiivisiksi kansakoulun saamiseksi kyläänsä.  Jo ennen mainittua piirijakoa simpalalaiset ryhtyivät tosissaan puuhaamaan koulua. Lokakuun 20. päivänä 1894 pidetylle kuntakokoukselle esitettiin pöytäkirja, joka oli tehty kansakoulupiirin johtokunnan kokouksessa Simpalan kylässä Kurosen kalliolla 14.10.1894. Pöytäkirja koski "sanotun piirin kouluaseman ja koulukartanon hyyräämistä sekä pohja-aseman piirrosta".

Kuntakokous hyväksyi esitykset ja niin koulu voitiin sijoittaa Paavo ja Juho Muukkosen taloon Simpalan kylässä. Tämä vanha harmaahirsinen koulurakennus on vieläkin pystyssä, yhtenä kulttuurin muistomerkkinä Kerimäellä. Sama kuntakokous antoi luvan Jouhenniemen kansakoulun opettajatteren Fanny Hypénin siirtämiseen perustettavaan Simpalan kouluun, jos hän itse suostuu ja tarkastaja hyväksyy siirron. Opettaja Hypèn suostui siirtoon eikä tarkastajalla ollut mitään koulun vaihtoa vastaan.  Jostain syystä Jouhenniemen koulun oppilasmäärä ei tuolloin oikein kahdelle opettajalle riittänytkään. Koulu toimi Muukkosilta vuokratussa Ylätuvassa kaksi vuotta ja oppilaita oli noin 30. Vuonna 1897 opettaja Hypèn siirtyi jatkamaan koulunpitoa Tynkkylänmäelle Juhana Petterssonin tupaan, keskemmälle piiriä.

Riitaa nimestä ja paikasta

Kun uuttta piirijakoa suunnitteleva komitea vuonna 1897 ehdotti Simpalan koulun siirtämistä Anttolaan, sei ei aavistanut millaiseen soppaan se lusikkansa pisti. Minkään muun koulun paikasta Kerimäellä ei ole syntynyt vastaavaa riitaa. Vuonna 1899 kuntakokous hyväksyi koulupiirijakoehdotuksen muuten, paitsi että jätti Simpalan koulupaikan uudelleen harkittavaksi, kun simpalalaiset eivät tyytyneet ehdotukseen . Vuoden päästä komitea ehdotti jälleen kuntakokoukselle koulun paikaksi Anttolaa. Juhana Pettersson vastusti tätä ehdotusta ankarasti, koska koulu tulisi hänen mielestään piirin toiseen laitaan. Hän lupasi jopa lahjoittaa koulun paikaksi Kankaanmäki -nimisen tontin Kerimäen kylästä. Enemmistö hyväksyi kuitenkin komitean ehdottaman Reinhold Hukkaselta 300 mk:lla ostetun 2 ha:n suuruisen tontin Anttolan kylästä.

15.9.1900 kuntakokous valitsi tämän "Anttolan" piirin esimieheksi talollisen Heikki Hagmannin. Tämä ei simpalalaisia tyydyttänyt. He valitsivat oman johtokunnan, jota taas ei kuntakokous hyväksynyt, koska johtokunta oli valittava Kerimäen koulupiirin. Näin kuntakokous perusti muodollisesti uuden piirin, vaikka alue oli sama kuin Simpalan koulupiiri.

Kun ensimmäisessä kansakoulun piirijaossa Simpalan kouupiiriin kuuluivat Pitkälän ja Kulennoisten kansakoulupiirit olivat saaneet omat koulunsa, toimittivat Simpalan koulupiiriläiset kokouksessaan 18.2.1903 koulun kaluston jakamisen Pitkälän, Kerimäen ja Kulennoisten piirien kesken. Vaikka Simpalan koulu oli nyt loppu, ei Simpalan koulusta puhuminen jäänyt tähän.

27.11.1911 kuntakokkouksen pöytäkirjassa todetaan "Siltä varalta, ettei tarkastaja hyväksyisi Simpalan koulupiirille aiemmin määrättyä ja Anttolan kylässä Hukkasen tilasta paalutettua tonttia, päätti kokous osaksi kiivaankin keskustelun jälkeen yksimielisesti valita toimikunnan neuvottelemaan tonttimaan paikasta".

30.12.1911 kuntakokouksessa esitettiin Anttolan/Simpalan kansakoulupiirin johtokunnan pöytäkirjaote ynnä 49 henkilön allekirjoittama anomus, missä piiriläiset, paitsi Anttolan ja Kirkonmäen seutu Kerimäen kylää, vaativat, että uusi koulutalo olisi rakennettava Silvolan pysäkille menevän tien varteen (nykyiselle Silvolan koulun paikalle).

Kuntakokouksessa asia aiheutti tulikiven katkuisen keskustelun. Kun yksimielisyyttä ei saavutettu, asia lykättiin sillä perusteella, että Simpalan kylän lapset voisivat käydä Pitkälän koulussa, ja näin voitaisiin koulu rakentaa lähemmäksi Anttolan kylää. Päätöksestä ilmoittivat valittavansa kuvernöörille kauppias Otto Seppänen Kulennoisista ja Albin Muukkonen Simpalasta.

Kuvernöörin päätös esitettiin 8.6.1912 kuntakokoukselle. Siinä kunta velvoitettiin 100 mk:n uhkasakolla ratkaisemaan koulun paikka. Saman kuun 26. päivänä kuntakokous otti lopullisesti päätettävksi koulun paikan Kalle Kososen muistutuksesta huolimatta.  Äänestämällä asia ratkaistiin. Silvolan koulun nykyinen paikka sai 283 ääntä Vanhan kirkonmäen 93:a vastaan.

Koulun rakentaminen Silvolaan sai vauhtia

Syyskuussa 1912 kuntakokous määräsi Olli Kiiskisen, Heikki Ojalaisen ja Emil Kauppisen valitsemaan   1-opettajaista koulua varten piirustukset ja tekemään niistä ehdotuksen. Samalla valtuutettiin Heikki Kupiainen ja Anton Nurmela ostamaan uudeKauppakirja on allekirjoitettu 30.10.1912.  Tontin koko oli 2 ha ja hinta 700 mk.

25.1.1913 kuntakokous valitsi urakoitsijaksi Otto Seppäsen. Urakkahinta oli 15.645 mk rajentajan tarpeista. Puurakenteinen koulu valmistui syksyyn 1913 mennessä, vaikkei sitä vastaanottotilaisuudessa kaikilta osin hyväksyttykään.




Koulun nimeksi tuli Kerimäen koulu, kunnes vuoden 1921 piirijaossa nimi muuttui Silvolan kouluksi. 16 vuotta oli Tynkkylänmäen Juhana Petterssonin talo toiminut opettaja Fanny Hypènin opinahjona. Nyt koulu saattoi muuttaa uuteen rakennukseen. Opettaja Hypèn jäi samalla ansaituille eläkepäiville. Hypènin oppilaat muistavat opettajansa ankarana mutta hyvänä opettajana.

Opettaja Alma Kankaanpää (o.s. Manelius) aloitti pitkän päivätyön uudessa koulutalossa 1.8.1913. Uuden koulun johtokuntaan valittiin Heikki Kupiainenpj., Eedvard Andersson, Kalle Kosonen, Bernhard Pettersson, Niilo Kosonen ja Pekka Putkonen.

26.5.1917 kuntakokous päätti johtokunnan ehdotuksesta ottaa väliaikaisen apuopettajan (mies) yhdeksi vuodeksi, mikä päätös muuttui "toistaiseksi". Taavetti Pesonen aloitti mittavan opettajauran 1.8.1917 Kerimäen koulussa.

Koulua laajennetaan

Kun koulu oli rakennettu 1-opettajaiseksi, tarvittiin nyt lisää tilaa. 27.9.1919 valtuusto hyväksyi kansakoulun lisärakennuksen kustannusarvion 65.077,50 mk. Urakka oli hinnoitettu niin tiukalle, että valtuuston oli pakko maksaa urakoitsijalle lisää tappioiden peittämiseksi. Näin vaikeuksien jälkeen v. 1920 valmistui koulun taitekattoinen jatko-osa, mikä käsitti yhden luokkahuoneen ja toisen opettajan asunnon.

Oppilasmäärä koulupiirissä lisääntyi niin, että v. 1924 tarvittiin kolmas opettaja. Pienten alakoululaisten opettajaksi valittiin Alba Pääkkönen (sitten Kupiainen). Koulu joutui toimimaan kiertolaisena eri paikoissa. Siitä huolimatta opettaja Kupiainen viihtyi työssään peräti 30 vuotta.

Tulipalo

17.3.1928 tuli tuhosi Silvolan puurakenteisen koulun perustuksiaan myöten. Palossa tuhoutui myös koulun irtaimisto ja arkisto, joista jälkimmäisestä olisi ollut apua tähänkin kirjoitukseen. 15 vuotta oli koulu ehtinyt toimia näissä tiloissa, kun taas jouduttiin etsimään katto pään päälle. Alakoulu sijoitettiin Ala-Heikkilään ja yläkoulu Tynkkylänmäelle Leinosten taloon, mistä siirtyi sitten Kyllölänmäelle Väinö Kukkosen tupaan.


Päätös uuden koulun rakentamisesta

2.4.1928 valtuusto päätti äänin 16-4 uuden koulun rakentamisesta entisen palaneen koulun paikalle. Samalla päätettiin, että koulutalo rakennetaan tulenkestävästä sementtitiilestä, katetaan pellillä, varustetaan keskuslämmityslaitteilla ja tehdään niin tilavaksi, ettei sitä enää tarvitse suurentaa. Talollinen Juho Temonen Simpalasta valitti päätöksestä maaherralle esittäen piirin jakamista kahtia ja toisen koulun rakentamista Simpalan kylään. Valtuusto pysyi kannassaan eikä hyvksynyt jakoa.

Rakennusurakka annettiin alimman tarjouksen tehneille (Eedvard Heinä, Väinö Salomaa, Erkki Puustinen) 800.247 mk:lla. Urakoitsijat hankkivat kaikki muut rakennustarpeet paitsi että kunta lupasi teettää 100 000 sementtitiiltä. Tiilien lyönnistä saikin työtä moni tämän seudun mies. Rakennuksen oli määrä olla valmis 1.10.1930.

Johtokunnan 1. kokous pidettiin Kalle Kososen johdolla tässä upouudessa koulussa 8.12.1930 ja koulun vihkiäiset 28.12.1930. Komea, 2-kerroksinen rapattu tiilitalo käsitti 4 luokkahuonetta ja asunnot kolmelle opettajalle.

Pulakausi

Ulkonaiset olosuhteet koulutyölle olivat nyt hyvät, mutta 30-luvun pulakausi kovisteli kaltoin kouluakin, erityisesti lapsia. Johtokunnan pöytäkirjoista voimme lukea 7.5.1932  2.§  "Päätettiin ostaa pakka flanellia ja palttinaa alusvaatteita varten, varastoon päätettiin teettää kaksi nuttua. Koululaisten kengät ja sarkapuvut päätettiin ottaa pois kesäajaksi".  1.10.1934  3.§  "Johtokunta päätti, että 15.10. lähtien ruvetaan köyhille lapsille jakamaan voileipää ja maitoa".

Pulakausi, pitkät koulumatkat vai mitkä lienevät olleet syynä siihen, että varsin usein johtokunta joutui huomauttamaan lasten vanhempia lasten poissaoloista ja päätettiin lähettää kehoituskirjelmä kaikkien poissaolevien lasten vanhemmille. Jos eivät vanhemmat tottele oppivelvollisuuslakia ja pane lapsiaan kouluun, niin saavat vastata seurauksista. Asia annetaan viralliselle syyttäjälle". Tarkastaja vaati selvitystä asiassa. Olihan tuona vuonna 32 oppivelvollisuuden laiminlyöntiä. Pitkän koulumatkan vuoksi vapautettiin neljä alakoulun oppilasta v. 1940.

Poikkeusolot sodan aikana

Koulutyön keskeytymisestä syksyllä -39 kertovat johtokunnan pöytäkirjat seuraavaa: 5.11.1939  1.§  "Nykyisen Suomen sotatilan takia koulutyö lopetetaan toistaiseksi, koska opetusministeri on kouluja kehottanut siihen",  3.§  "Kun koulun piikkilanka-aidalla ei ole suurta merkitystä, otettiin se pois erikoistarkoituksiin", ja 31.3.1940  1.§  "Kun koulumme on sotaväen majoitustilana 14.3.1940 lähtien, ei koulua vielä voida aloittaa. Koulu aloitetaan elokuun alussa 1940".

Koulun vuosikertomukseen lv. 1939-40 on opettaja Kankaanpää kirjoittanut; "Seurasimme lukusuunnitelmaa, kunnes sodan takia meidän täytyi lopettaa jo jouluna 2. päivänä 1939. Sodan kamalat ponnistukset ja alituiset vihollisen lennot alkoivat pelottaa meitäkin. Alakoulunopettaja toimi lottana, yläkoulun miesopettaja työpäällikkönä ja siirtoväen ruokatarpeiden hankkijana, naisopettaja piti huolta siirtoväen muonituksesta ja hankki yömajat siirtoväelle. Kun sitten rauha palautui 13.3.1940, aloittivat monessa paikassa koulut toimintanasa. Me emme voineet aloittaa. Heti tulivat sotilaat tänne majoitettavaksi ja sekä koulutalo että muut talot olivat täydellisesti sotilaskoteina.

5.11.1944 johtokunnankokouksen pöytäkirjassa on seuraava maininta: "Kun Silvolan koulun koulutyö on ollut pysähdyksissä koko syyskauden ja koulu ei ole päässyt alkamaan sotilasmajoituksen takia, päätettiin kääntyä tarkastajan puoleen koulun tyhjentämiseksi, koska siihen on mahdollisuutta, jos on hyvää tahtoa".

Suuret ikäluokat

Vaikka uusi koulu päätettiin rakentaa niin suureksi, ettei siinä tilanpuutetta tule olemaan, jo 10 vuotta myöhemmin tuo arvio petti. Vuosi vuodelta koulun oppilasmäärä kasvoi niin, että tarvittiin uusia opettajan virkoja. Vuonna 1940 oli alakoulussa 53 oppilasta - yhdelle opettajalle aivan liikaa. Tarkastajan kehotuksesta perustettiin toinen alakoulun opettajan virka, johon valittiin Suoma Makkonen.

1.9.1945 koulu muuttui 5-opettajaiseksi (190 oppilasta). Vuonna 1953 koulussa oli 210 oppilasta. Se oli Kerimäen suurin koulu, mutta tilat olivat käyneet ahtaiksi. Oli pakko jälleen ottaa puheeksi koulupiirien jakaminen. Rakennettaisiinko kaksi uutta koulua; toinen Tihviin - Simpalan välimaille, toinen Rajamäen - Anttolan suuntaan. Säämingin kunta esitti yhteisen koulupiirin perustamista Rajamäkeen. Niinimäen lasten vanhemmat puolestaan esittivät väliaikaisen alakoulun perustamista Niinimäkeen tai kyydin järjestämistä Silvolan kouluun.



Oliko taas syntymässä uusi sitkeä riita koulun paikasta ja nimestä? 16.7.1953 johtokunta esittää   6. opettajanviran perustamista väliaikaisena. Kun koululla ei ole tilaa kuutta opettajaa varten, päätti johtokunta vuokrata mv. Eino Laamaselta tuvan, johon sijoitettaisiin Anttolassa, Rajamäessä ja Niinimäessä olevat I - ja II -luokkien oppilaat. Näin jäisivät lasten saattokustannukset Niinimäestä pois.

Koulu toimi Eino Laamasen tuvassa kaksi vuotta opettaja Alba Kupiaisen (o.s. Pääkkönen) johdolla 1.8.1953-31.7.1955.   28.4 1954 johtokunta päätti luopua ajatuksesta Säämingin ja Kerimäen kuntien yhteisestä Rajamäen koulupiirihankkeesta ja käydä suunnitttelemaan koulua lähinnä Rajamäen, Niinimäen ja Anttolan kyliä varten. Koulutalon sopivammaksi paikaksi katsottiin alue n. puoli kilometriä Anttolan risteyksestä Niinimäen suuntaan, todennäköisesti jo kerran koulutontiksi ostettu ja sitten myyty alue.

Simpalaan haluttiin alakoulua

11.5.1954 johtokunnalle esitettiin Simpalan kyläläisten anomus koulun aloittamisesta I-II  -luokkien oppilaille Simpalassa. Koulu tulisi toimimaan Silvolan koulun alaisena samaan tapaan kuin Anttolan koulukin Eino Laamasen talossa.  Asiasta keskusteltiin ja todettiin, että tällöin tarvittaisiin seitsemäs opettaja ja koulun I-II  -luokkien oppilaat jakautuisivat seuraavasti: Anttolaan 27,  Silvolaan 26  ja Simpalaan 20.  Asia päätettiin lähettää kansakoululautakunnalle.

Anttolan piiri erosi omaksi piirikseen 1.8.1955.  Koulu toimi kahdessa eri paikassa:  I-III  -luokat Martti Malkin talossa ja IV-VII  -luokat Niinimäessa Onni Kososen talossa. Alaluokkien opettajaksi siirtyi Silvolan koulusta Helmi Kerva ja yläluokkien opettajaksi tuli Sulo Näveri. Oppilaita oli 68.  1.4.1957 Silvolan koulun johtokunta käsitteli Tihviin kouluhanketoimikunnan ehdotusta uuden Tihviin koulupiirin perustamiseksi. Ehdotus ei saanut laajempaa kannatusta.

Oppilasmäärät vähenevät

Suuret ikäluokat alkoivat olla ohi ja oppilasmäärät kääntyivät laskuun.  3.9.1965 Silvolan koulu muuttui  6-luokkaiseksi,  ja 3-opettajaiseksi jo edellisenä vuonna.  31.7.1969 pitkäaikainen johtajaopettaja Aku Väisänen jäi eläkkeelle.  Hänen tarkka huolellinen työn jälki näkyy jjohtokunnan pöytäkirjoissa.

Silvolan koulu laukkutehtaaksi

1.8.1970 Silvolan koulu lakkautettiin ja koulupiiri yhdistettiin Anttolan koulupiiriin.  Opettajista Laila Väisänen sai siirron Savonlinnaan ja Siiri Koistinen Anttolan kouluun.  Kukapa olisi 1950-luvulla suurten ikäluokkien aikaan uskonut, että oppilasmäärältään Kerimäen suurin koulu pari kymmentä vuotta myöhemmin joutuu vaikkapa laukkutehtaaksi.  Koulun lakkauttaminen oli kipeä asia kyläläisille.  Siksi on ymmärrettävä, että he olisivat halunneet Anttolan koulun nimen muutettavaksi Silvolan kouluksi.  Anttolan koulun johtokunta oli tiukkana ja vaati, että yhdistetyn Anttolan-Silvolan koulupiirin nimeksi tulee Anttolan koulupiiri.

Silvolan koulupiirin monivaiheinen historia päättyi, mutta se työ, mitä Silvolan koulussa vuosikymmenien aikana monien pitkäaikaisten opettajien ohjauksessa tehtiin, ja ne lukuisat lämminhenkiset tilaisuudet, mitä koulussa pidettiin, säilyvät kyläläisten mielissä vielä kauan. Käyttökelpoinen jäämistö siirrettin Anttolan kouluun.

Pitkäaikaisimmat opettajat:
 

Fanny Hypèn 1895-1913
Alma Kankaanpää (Manelius) 1913-1951
Taavetti Pesonen 1917-1951
Alba Kupiainen (Pääkkönen) 1924-1964
Siiri Koistinen 1946-1970 (-1985 Anttolassa)
Helmi Kerva (Susi) 1950-1955 (-1970 Anttolassa)
Aku Väisänen 1951-1969
Laila Väisänen 1951-1970



Veistonopettajina useiden vuosien ajan ovat toimineet Helge Sihvonen ja Kalle Pohjola.


Johtokuntien toimenkuva on koululaitoksemme aikana kovasti muuttunut. Tehtävät olivat alkuaikoina paljon moninaisemmat nykyisiin verrattuna.  Koulutilojen hankkiminen ja kunnostaminen, koulun talous ja sen ylläpito, lasten koulunkäynnin valvominen ja turvaaminen, opettajien palkkaaminen ja heidän luontaiseduistaan huolehtiminen vaativat johtokunnilta, erikoisesti puheenjohtajilta ja taloudenhoitajilta, jatkuvaa huolenpitoa.  Heillä piti olla aikaa koulun hyväksi.  Omat työt eivät saaneet olla esteenä.  Kuinka paljon palkatonta työtä silloiset luottamusmiehet ovatkaan tehneet koulunsa hyväksi!

Opettajien palkkaus oli eräs johtokunnan  vaikeimmista tehtävistä.  Varsinaisen rahapalkan liksäksi opettajalle kuului vielä 50-luvulla ns. luontaisetuja, tarvitsipa opettaja niitä tai ei, eikä niitä voinut rahaksi vaihtaa.

Opettaja Hypènille näytetään ensimmäisenä opettajana maksetun ylipalkkaa 350 mk/v, kun normaali naisopettajan palkka oli 1100 mk, miesopettajan vähän enemmän.   Tämän vuoksi johtokunnat valitsivat mieluummin naisopettajia.  26.9.1953 on kunnanvaltuusto päättänyt kansakoulunopettajien puuttuvien luontaisetujen rahankorvauksesta seuraavaa:

 

huone/keittiö 6000 mk/v
navetta 1500  "
rehuvaja   500  "
puuvaja   500  "
sauna 2000  "
kellari 1500  "
aitta   500  "
veden tuonti yli 100m   500  "
lehmän laidun 1500  "
peltoa ½ ha 2500  "
polttopuut 1000  "

 
  valokorvaus: miesopettaja 120 kW,  naisopettaja 90 kW.

Paitsi poissaoloihin myös oppilaiden kurinpitoon joutui johtokunta puuttumaan.  15.10.1935 on pöytäkirjassa mininta "Kun oppilas O.  S.  oli ollut jatkuvasti tottelematon koulussa, niin johtokunta päätti, että jos muutosta ei tule, saa äiti antaa vitsaa johtokunnan nähden". (Tottelemattomat oppilaat olivat nuhdeltavina johtokunnan edessä).  Ilmeisesti tätä ehdollista päätöstä ei tarvinnut panna täytäntöön, kun "kuittaus" puuttuu.

Pitkäaikaisempia johtokunnan jäseniä Silvolan kansakoulussa olivat Heikki Hagman, Elli Leinonen, Heikki Kupiainen, Juhana ja Bernhard Pettersson, Edvard Andersson, Kalle Kosonen, Pekka Kupiainen, Niilo Kosonen, Joel Luukkanen, Edvard Makkonen, Onni Kupiainen, Kalle Pohjola, Paavo Juuti, Paavo Pulkkinen, Paavo Hirvonen ja Oskar Sironen.


Sormulan yksityinen kansakoulu 1896-1906

Koulun perustajat, kansakoulunopettaja Anna Lydia Sormunen (o.s. Ingman, s. 2.11.1856 Kuopiossa) ja aviopuoliso kansakoulunopettaja Adam Sormunen (s. 17.10.1844 Suonenjoella) muuttivat v. 1895 Andreasta Niinimäkeen ja ostivat Pekka Hannikaisen tilan. Adam paneutui kaikella tarmollaan tilan hoitoon, Anna-rouva sai  Koulutoimen Ylihallitukselta luvan koulun pitoon avarassa tuvassa 10.10.1896.  Hänelle maksettiin valtion palkkaa muutama sata markkaa vuodessa.  Koulutarvikkeet osti jokainen oppilas itse.

Kuntakokouksen pöytäkirjoista eikä juuri muualtakaan ole ollut löydettävissä tietoja tästä koulusta, joka Kerimäellä oli varsin omalaatuinen, mutta Suomessa oli yksityisiä kansakouluja useita.  Se oli opettajan "hoidossa".  Tarkastaja kävi kyllä säännöllisesti suorittamassa tarkastuksiaan.  Koulussa oli oppilaita melko kaukaakin, mm. kunnallisneuvos Alpo Luostarinen Makkolasta aloitti koulunkäyntinsä täällä.  (Arkisto tuhoutui Silvolan koulun palossa.)  Oppilasmäärät eivät poikenneet muista pikku kouluista vaihdellen 24-30.

Koulun ensimmäinen johtokunta oli seuraava: Alfred rask puheenjohtajana, jäseninä rouva Alma Backman, talollinen Reinhold Hukkanen, Antti Hukkanen, entinen opettaja Adam Sormunen, opettaja Lydia Sormunen sekä kirjuri neiti Anna Sormunen.

Vaikka Sormlan yksityisen kansakoulun toiminta jäi näin lyhyeksi, se ehti suorittaa oman tärkeän kasvatustehtävän Kerimäen koululaitoksen historiassa.

Anttolan koulu

Kun tilanahtaus Silvolan koululla vain paheni (210 oppilasta), täytyi käydä vakavasti suunnittelemaan koulupiirin jakoa ja uuden koulun rakentamista Anttolaan.

Anttolan koulupiiri muodostettiin 1.8.1955, vaikkei koulurakennusta vielä ollutkaan. Koulutontti ostettiin Risto J. Kososelta vain kivenheiton matkaa Anttolan risteyksestä pohjoiseen. Harmaahirsinen rakennus, jossa oli aiemmin toiminut kylän keskus, sentraali, ja Itä-Savon myymälä, joutuivat väistymään uuden opinahjon tieltä.

Tilapäisesti koulua jouduttiin pitämään kolme vuotta kahdessa eri paikassa. Alaluokille (I-III lk), joita opetti Helmi Kerva, oli vuokrattu Martti Malkin tupa Anttolan mäeltä. Voimme kuvitella, millaista oli koulunpito, kun sama tupa toimi myös koulukeittiönä. Yläluokat (IV-VII lk) oli sijoitettu Niinimäkeen Onni Kososen taloon. Heidän opettajanaan oli Sulo Näveri ja keittäjänä talon Lempi-emäntä. Oppilaita näissä kahdessa paikassa oli yhteensä 68. Muutamia koulupiiriläisiä kävi Lähteelän koulua.

Helmi Kerva siirtyi pienten opettajaksi Silvolasta, Sulo Näveri taas isompien opettajaksi ja koulun johtajaksi Yläkuonasta. Koulupiirin perustaminen ja aikanaan uuden koulun kalustaminen oli koulun johtajalle iso urakka, sillä johtamistyötä hankaloitti toiminta kahdessa varsin puutteellisessa kouluyksikössä. Mutta hyvin hän selvisi tarmokkaan johtokunnan tuella.

Koulupiirin ensimmäinen johtokunta oli seuraava: puheenjohtajana Lyyli Pärnänen, jäseninä Paavo Juuti, Eino Laamanen, Jaakko Liikanen, Niilo Mäkikunnas ja Antti Pennanen.

Uuden, vaaleaksi rapatun koulurakennuksen suunnitteli insinööri Seppo Peltonen. Rakennustyöt aloitettiin vuonna 1956. Pääurakoitsijana toimi Severi Ora Parikkalasta, sähkötyöt teki Olavin Sähkö Oy Savonlinnasta ja LVI-työt Savon Vesi ja Lämpö Oy Savonllinnasta. Työt keskeytyivät joksikin aikaa urakoitsijan tehtyä konkurssin. Rakennuslautakunnan valvonnassa työt saatiin päätökseen niin, että talon lopputarkastus voitiin suorittaa 8.8.1958. Valtuusto hyväksyi 20.9.1958 rakennustilit 33.109.753,- markkaa. Rakennuslautakunnan puheenjohtajana toimi tuolloin Eino Laamanen, joka oli myös Anttolan koulun johtokunnan puheenjohtaja.

Rakennukseen tuli neljä luokkahuonetta, kerhohuone, voimistelu-käsityöluokka, keittiö, pienempiä varastotiloja sekä asunnot talonmiehelle ja neljälle opettajalle. Se oli silloisen normituksen mukaan melko uudenaikainen koulu, vaikka oppilaiden sisävessat ja peseytymistilat puuttuivatkin, puhumattakaan työntekijöiden sosiaalitiloista.

Kun kaksi uutta opettajanvirkaa laitettiin hakuun, ei halukkaista opettajista ollut puutetta. Virkoihin valittiin vasta valmistuneet Airi-Liisa ja Päiviö Rauhansalo. Talonmieheksi tuli Eino Pesonen ja keittäjä-siivoojaksi vaimonsa Liisa.

Syyslukukausi alkoi 1.9.1958 uutuuttaan hohtavassa 4-opettajaisessa koulussa. Koulupiirin oppilasmäärä oli silloin 139, joten työtä riitti luokissa. Oli pakko muodostaa jos jonkinlaisia yhdysluokkia. Ei silloin voinut puhuakaan pienryhmätyöskentelystä. Ei ollut erityisopettajia tai kouluavustajia.

Koulupäivän jälkeen alkoi opettajilla puutarha- ja pihatyöt. Olihan heinää kasvava peltoaukio ilman ainuttakaan puuta tai pensasta ankean näköinen. Hyvin maatalousalan tuntevan Sulo Näverin opastuksella puuston istutustyö onnistui, sen voimme nyt todeta. Vuosien kuluessa koulun puistikko on saanut lisäystä. Vuonna 1967 istutettiin Suomen itsenäisyyden 50-vuotisjuhlakuusi ja 20 vuotta myöhemmin visakoivu muinaisen uhrikiven viereen.

Kun vuonna 1965 kansalaiskoulu aloitti toimintansa Kerimäellä, siirrettiin VII lk välittömästi kansalaiskouluun. Se merkitsi parin kymmenen oppilaan vähennystä Anttolan koulussa. Muutoinkin suuret ikäluokat alkoivat olla ohi. Vuonna 1967 oli oppilasmäärä laskenut jo 84:ään. Silvolan koulun lakkauttaminen aiheutti taas oppilasmäärän nousua (109).

Silvolan koulupiiri yhdistettiin Anttolan piiriin

Kun 1.8.1970 Silvolan koulu lakkautettin ja koulupiiri liitettiin Anttolan koulupiiriin, syntyi taas kiistaa nimestä. Silvolan koulun johtokunta olisi halunnut, että ainakin Silvolan nimi säilyisi, kun koulu menetettiin. Anttolan koulun johtokunta oli tiukkana ja vaati, että yhdistetyn Anttola-Silvolan koulupiirin nimeksi täytyi tulla Anttolan koulupiiri, sijaitseehan koulu Anttolan kylässä. Näin myös kävi.

Samana syksynä opettaja Helmi Kerva jäi eläkkeelle ja Siiri Koistinen Silvolasta tuli jatkamaan edeltäjänsä työtä aina eläkeikäänsä asti. Opettajan mukana siirrettiin Silvolasta käyttökelpoinen kalusto Anttolan kouluun. Arvokkaana perintönä seurasi viime sotien sankarivainajien graniittinen muistotaulu.

Oppilaiden kyyditys on ollut aina vaikea järjestää tasapuolisesti. Usein joku vanhemmista kokee kärsineensä vääryyttä. Viiden kilometrin lakia pitäisi noudattaa, mutta jos S.Kosonen koululaisbussiin tai Eero Laamasen taksiin mahtuu eikä kustannuksia tulisi lisää, miksi ei voitaisi ottaa kyytiin lähempääkin. Entisen Silvolan koulupiirin oppilaat pitivät itsestään selvänä kuljetuksen kuuluvan heille, vaikkei matkaa olisikaan viittä kilometriä. 26.8.1973 tihviiläiset keräsivät nimilistan ja vaativat vanhempainkokouksessa korjausta kyyditykseen. Jonkinlaiseen kompromissiin päästiin Arvo Kilpeläisen esityksestä. Bussireitin ajosuunta muutettiin päinvastaiseksi parina päivänä viikossa.

Vaateavustusten jakaminen oppilaille ja ruokatarvikkeiden ostopaikan päättäminen olivat lukuvuosittain johtokuntien  hankalampia tehtäviä. Kateus, savolaisten perussynti, pyrki tuon tuostakin pistämään näppinsä peliin.

Siirtymien peruskouluun

Vuonna 1975 siirryttiin Kerimäellä peruskouluun. Näin myäs Anttolan kansakoulu muuttui peruskouluksi, opettajat peruskoulunopettajiksi ja johtokunnat kouluneuvostoiksi.  Oleellisin muutos oli se, ettei enää neljänneltä luokalta pyritty oppikouluun, vaan kaikki kävivät ala-asteen (I-VI lk) omalla koulullaan ja sitten kolme luokkaa yläasteella.  Kun saman aikaisesti luokkien enimmäisoppilasmääriä alennettiin, jouduttiin kymmenkunta Anttolan koulupiirin oppilasta muutaman vuoden välein siirtämään kirkonkylän ala-asteelle.  Peruskouluun  siirryttäessä Sulo Näveri luovutti koulun johtajan tehtävät Päiviö Rauhansalolle.

Työntekijät vaihtuvat

31.1.1980 Sulo Näveri jäi eläkkeelle tehtyään merkittävän päivätyön Anttolan koulupiirin hyväksi.  1.8.1980 valittiin vakinaiseen miesopettajan virkaan Martti Hyvärinen, Kiteen poikia. Kaksi vuotta myöhemmin jättivät Martta ja Arvi Mielonen keittäjän ja talonmiehen tehtävät nuoremmilleen. Eeva karvinen peri talonmiehen työt ja keittäjäksi valittiin Ritva Kukkonen. Kului kolme vuotta, kun Siiri Koistinen saavutti eläkeiän 23.1.1985. Lähes 40-vuotinen kasvattajan ja opettajan työ Silvolassa ja sitten Anttolassa on niin mittava elämäntyö, että vain harvat pystyvät sellaiseen. Koulun ulkkopuolella Siiri Koistisella oli aikaa lähimmäisille ja erikoisen lämmin hän on ollut seurakuntatyölle.

Mieliinjääneitä kohokohtia kuluneen kolmen vuosikymmenen ajalta ovat olleet viestihiihdot Silvolan koulun kanssa. Kisoissa oli lähes maaottelutunnelmaa, naapurikoulujen välistä taistelumieltä. Tottakai retket Olavinlinnaan, Kuopioon, Imatralle, laivalla Punkaharjulle ja Hytermään ovat mielessä. Osallistuminen 10 pojan joukkueellaa Suomen Suurkisoihin Helsingissä oli mukana olleille unohtumaton elämys. Kuudesluokkalaiset ova tehneet useita luokkaretkiä Tampereelle. Kalevalan juhlavuonna 1985 koulun näytelmäkerho korjasi kultaa ja kunniaa Turussa Koulun kerhokeskuksen Suurjuhlassa Martti-opettajansa johdolla.

Koulua laajennetaan

Ennen kuin tämä kirja ehtii painoasuun, on koulu saamassa uutta ilmettä. Koulua laajennetaan 385 m2:llä.  Uusiin tiloihin tulee 220 m2:n voimistelusali varastoineen ja peseytymistiloineen, keittiö ja wc:t.  Rakennuksen (kustannusarvio 3,3 mmk) urakoi Ra-Ho Oy, sähkötyöt Kerimäen Sähköhuolto ja LVI-työt  Insmerk Oy.  Talon suunnitteli arkkitehtitoimisto Hannu Nieminen.  Harjannostajaisia vietettiin 11.3.1987.  Talon on määrä valmistua kesäkuussa 1988.

Laajennusosa on tiilirakenteinen ja julkisivua somistavat oppilaiden suunnittelemat neljä reliefiä. Vanhan koulun saneraukseen toivotaan päästävän välittömästi uuden puolen valmistuessa. Kustannusarvio on 1,3 mmk,  johon valtion osuutta arvellaan saatavan 70 %.  Kun tehdyt suunnitelmat toteutuvat, voidaan Anttolan koululla olla tyytyväisiä opetustiloihin pitkälle tulevaisuuteen.

Tilastotietoja
 

Oppilaita 1958 138 opp.
  1963 142 opp.
  1968   85 opp.
  1973   96 opp.
  1978   99 opp.
  1983   83 opp.
  1988   76 opp.

Ennusteen mukaan aallonpohja on ohitettu,
                          1990        92 opp.

 

Opettajat Helmi Kerva 1.8.1955-31.7.1970
  Sulo Näveri 1.8.1955-31.1.1980
  Airi-Liisa Rauhansalo 1.8.1958-
  Päiviö Rauhansalo 1.8.1958-
  Siiri Koistinen 1.8.1970-31.1.1985
  Jari Piirainen 1.2.1980-31.7.1980
  Martti Hyvärinen 1.8.1980-
  Kirsi Hakkarainen 1.2.1985-21.1.1986
  Eira Natunen 1.8.1985-


Pitkäaikaisia johtokunnan tai kouluneuvoston jäseniä (yli 5 v.)
 

Lyyli Pärnänen 1955-1960 pj.1955-1956
Eino Laamanen 1955-1964 pj. 1957-1964
Paavo Juuti 1955-1960, 1969-1972  
Jaakko Liikanen 1955-1972  
Keijo Tolvanen 1957-1964  
Hilkka Kosonen 1961-1972  
Toivo Turtiainen 1961-1968  
Risto J. Kosonen   pj.1965-1980
Eino Kaipio 1965-1976  
Eino Laukkanen 1973-1976  
Jouko Sytelä   pj. 1981-1988
Sisko Härkönen 1980-1988  
Mirja Laamanen 1981-1988  
Tuula Laamanen 1981-1988  
Antti Turtiainen 1981-1988  



 


 

 
Powered by Smart Kotisivutyökalu