PAREMMA  HUOMISEN PUOLESTA
-  KIRJOITUKSIA SILVOLAN TYÖVÄENLIIKKEEN TAIPALEELTA


Anttola - Kerimäki - Simpala  -kyläkirjasta (1988) osion kirjoittanut Erkki Kosonen


"Suomen Työläisliiton,  Keisarillisen Suomen Senaatin 28. päivänä toukokuuta 1905 vahvistaman sääntöjen 1 §:n a-kohdan nojalla on Kerimäen Silvolan Työväenyhdistys, joka on ilmoittanut suostuvansa noudattamaan liiton sääntöjä, hyväksytty liiton osastoksi nro 1221.

Helsingissä 10. päivänä joulukuuta 1908

Suomen Työläisliiton keskustoimikunnan puolesta:

                   Eemil Perttilä                                  Saima  Melin
                   p.j.                                                      v.t. sihteeri"


Edellä oleva kirje on eräs merkkipaalu seutumme järjestäytyneen työväenliikkeen historiassa.  Sen nojalla syhtyi yhdistys,  jonka perustava kokous pidettiin A. Raskin torpassa tammikuun 3. päivänä 1909.  Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Heikki Kontio, varapuheenjohtajaksi valittiin Tahvo Silvennoinen, kirjuriksi O. Tynkkynen ja rahastonhoitajaksi Alfred Rask.  Johtokuntaan valittiin Edvard Makkonen,  Albin Turunen,  Pekka Rask  ja  Juhana Tynkkynen.

Samana vuonna päätettiin tilata yhdistykselle oma leima, myös oma lippu hankittiin.  Valtiopäiväehdokkaaksi päätettiin valita Edvart Paasio.  Kokoontumistila vuokrattiin Lamminmäen Juho Luukkaselta.  Kunnallisvaltuustoon saatiin valituksi Heikki Kontio ja varalle Edvard Makkonen.

Alfred Raskin torpassa pidetyssä kokouksessa syyskuussa 1909 keskusteltiin oman talon rakentamisesta.  Tuolloin asia jätettiin vielä pöydälle.  Helmikuussa valtuutettiin tontinpaikkaa tiedustelemaan Pekka Kosonen ja Alex Hinttala.

Haapaniemestä ostettiin Juhana Kuutilta vanha huone.  Tarkoitus oli purkaa se ja pystyttää uudelleen.  Tehtävä annettiin torppari Juhana Kivijärvelle viidenkymmenen markan urakkasummasta.  Rakennustoimikuntaan otettiin Edvart Makkonen töitä johtamaan.  Rakennussammalien ja kattopäreiden hankkiminen jätettiin Heikki Kontion tehtäväksi.

Ensimmäiset iltamat omalla torpalla pidettiin 25. päivänä syyskuuta.  Ensimmäiseksi vahtimestariksi valittiin Antti Pennanen yhden vuoden ajaksi.  Yhdistyksen torppaa päätettiin vuokrata iltamia ja erilaisia näytäntöjä varten.  Esimerkiksi sirkuslaisten tiedetään vuokranneen torppaa pian sen valmistuttua.



Savonlinnassa järjestetyillä luentokursseilla kävi yhdistystoimintaa opiskelemassa ainakin Pekka Mutikainen.  Hänelle maksettiin palkkaa markka päivältä yhteensä seitsemän päivän ajan.  Vuonna 1911 keskusteltiin voimisteluseuran perustamisesta,  mutta asia jätettiin pöydälle yhdistyksen vähäisen jäsenmäärän vuoksi.  Yhdistyksen torpalle päätettiin rakentaa piilohuone.  Rakennustyötä vaarten päätettiin ostaa puita Anttolan sahalta.

Vuonna 1914 keskusteltiin torpan myymisestä,  koska yhdistykselle oli kertynyt maksamattomia laskuja.  Torppaa ei kuitenkaan vielä myyty, vaan se vuokrattiin Juhana Adolf Lindille.  Vuokra oli 7 markkaa kuukaudessa ja yhdistys piti itsellään oikeuden kokouksien ja iltamien järjestämiseen.

Silvolan sosiaalidemokraattinen työläisnuoriso-osasto

Osaston pöytäkirjoja ei ole tallella aivan toiminnan alkuajoilta.  Tähän lienee syynsä vuoden 1918 tapahtumilla.  Tuohon aikaan työväen toiminta pyrittiin tukahduttamaan ja on mahdollista,  että  aineistoa on tällöin tuhottu.  Osaston perustamisvuodeksi tulee 1922,  koska pöytäkirjoista löytyy merkintä viisvuotisjuhlien pitämisestä vuonna 1927.  Osaston ensimmäinen puheenjohtaja oli Kusti Salmi Simpalasta.

Oma työväentalo

Työväentalo pystytettiin 1921 Pitkämäen Heikki Silvennoiselta ostetulle tontille.  Se oli Tynkkylänmäeltä siirretty hirsitalo.  Talon vahtimestarina ovat toimineet Pekka Karhu,  Toivo Luukkanen,  Otto ja Anna Kuutti.

Talon käyttö oli monipuolista ja esimerkiksi kokouksia pidettiin säännölllisesti.  Huvitoimikunta valittiin vuosittain vastaamaan eri huvitilaisuuksien järjestelyistä.  Niinpä pidettiinkin ohjelmallisia iltamia,  vappujuhlia,  urheilukilpailuja,  naamiaisia ja talkoita.  Taloa vuokrattiin myös muille työväenjärjestöille,  ja esimerkiksi vuonna 1929 järjestettiin yhteinen vappujuhla Kulennoisten työväenyhdistyksen kanssa.  Tässä yhteisessä vappujuhlassa oli ohjelmaa molemmilta järjestäjiltä ja Silvolan osaston väki oli vastassa kulennoislaisia Silvolan asemalla,  mistä marssittiin lippukulkueessa talolle pitämään juhlaa.  Lähiseudun järjestöjen luona vierailtiin vuosittain huvitilaisuuksissa sekä näytelmä- ja urheilukilpailuissa.



1930-luvun ongelmia

Kun sisäpoliittinen tilanne vakavoitui ja työväenlikkeen toimintaa vaikeutettiin,  tunnettiin tarvetta työläisten yhteenkuuluvuuden lisäämiseen.  Usein kokoonnuttiinkin pohtimaan,  mitä olisi tehtävä,  että esimerkiksi työläisten ahdistelusta tulisi loppu ja saataisiin aikaan yhtäläiset oikeudet.

Eri puolilta maata kantautui tietoja useista työväentalojen tuhopoltoista.  Niinpä heinäkuussa 1930 saapui palovakuutusyhtiö Turvasta kirjelmä,  jossa ehdotettiin,  että osasto perustaisi sisäpoliittisen tilanteen johdosta vartiotoimikunnan osaston omaisuutta suojelemaan.  Vartiotoimikunta päätettiin perustaa ja siihen kuuluivat Toivo Luukkanen,  Otto Kuutti,  Emel Kosonen,  Joel Luukkanen ja E. Kontio.

Toiminta vaikeutui edelleen kolmekymmentäluvun alkupuolella.  Tästä kertoo seuraava pöytäkirjan ote toukokuulta 1934;
"Koska lain ja asetuksien nojalla on eräänlaiset aatteelliset puvut,  liput ym. 2 senttisiä suuremmat puolueen tunnusmerkit kiellettyjä,  niin osaston kokous ja puheenjohtaja sekä sihteeri on velvollinen jäsenistöä varoittamaan ja kieltämään nuorisoliittopukujen yms. tunnusmerkkien käytöstä,  jotka eivät ole sallittuja."

Myöhemmin osasto päätti,  etteivät järjestysmiehet saa laskea osaston huveihin tai muihin yleisiin tilaisuuksiin henkilöitä,  jotka esiintyvät IKL:n mustissa puseroissa,  koska nekin olivat laissa kiellettyjä.

Ja lisää kolmekymmentälukua.  Seuraavassa otteita vuoden 1932 toimintakertomuksesta:
"Vuoden 1932 kevättoimintakausi näytti vilkkaalta johtuen todennäköisesti siitä,  että hyvin useat työväenliikkettä lähellä olevat ja oikein ymmärtäneet henkilöt ottivat osaa toimintaan.  Mutta kova työttömyys keväällä tuntui vaikuttavan mieliin lamauttavasti,  joten kaikki eivät jaksaneet taistella kapitalismin terroristista järjestelmää vastaan työväen yhteisenä rintamana,  näin ollen ei saatu,  eikä muutamat yksilöt jaksaneet saavuttaa niitäkään pieniä etuuksia hädänalaisille työläisille perheiden toimeentulon avuksi,  jotka olisi ollut mahdollisuus saavuttaa eheän yhtenäisen joukkotoiminnan avulla."

"Eräällä taholla on kyllä pyritty painostamaan toimintaa,  mutta se ei ole kyennyt vaikuttamaan,  joten ponnistelut on oikeistollakin osoittautuneet turhiksi."

"Osaston omia huvitilaisuuksia on pidetty 28,  joissa yleisöä käynyt noin 1500.  Osaston juhlia 4,  joista huomatuin 10-vuotisjuhla ja aluejärjestön juhla,  yleisöä juhlissa noin 500.  Urheilutoimintaan on  myös otettu osaa järjestämällä erilaisia kilpailuja kesällä sekä talvella,  hyvin useissa keskusjärjestöjen kilpailuissa ja kokouksissa on osastomme ollut edustettuna.  Osaston kokouksia on pidetty 10,  joista 2 johtokunnan,  joissa käsitelty 113 eri asiaa.  Kokouksissa on käynyt jäsenistöä noin 50%.  Saapuneita kirjeitä 47 ja osastosta lähetetty 83."

Sosiaalidemokraattisen Työläisnuoriso-osaston pöytäkirjoja katosi syyskuun 1935 ja seuraavan vuoden alkupuolen välisenä aikana.  Viranomaiset olivat majoittaneet talolle suojeluskunnan väkeä.  Pidettiinkin mahdollisena,  että em. seikalla olisi ollut osuutta arkiston katoamiseen.

Kauppahanke ja luottamusmiehet

Työläisnuoriso-osastossa oli keskusteltu useita kertoja työväenkaupan perustamisesta kylälle ja osasto päättikin syyskuussa 1933 ryhtyä tuumasta toimeen (ote pöytäkirjasta):  "Kuultiin O. Kuutin selostus osuuskauppakysymyksestä.  Keskustelun jälkeen päätettiin toimittaa kannattavuudesta koekeräys kahdella listalla,  joiden sanamuodon laatii O. Kuutti.  Nimien kerääjiksi valittiin O. Kuutti ja O. Sironen.  Tämän jälkeen on asianomaisten käytävä neuvottelemassa I.S.O:n  liikkeen johtajan kanssa."

Osastosta oli kunnallisvaltuustossa monia edustajia jo 1920-luvulta lähtien.  Heistä mainittakoon erityisesti Oskari Sironen ja August Reponen,  jotka toimivat hyvin ahkerasti heille uskotussa luottamustehtävässä.  Heidät valittiin myös kunnanhallitukseen.  Oskar Sironen toimi lisäksi pitkään Itä-Savon Osuuslikkeen edustajistossa.  Myös eri lautakunnissa oli mukana osaston aktiivisia jäseniä.

Kansanedustaja J. F. Tolonen


Osaston jäsen Johan Frederik Tolonen,  pienviljelijä Simpalasta,  toimi kansanedustajana 36:lla valtiopäivillä.  Hän oli syntynyt Karttulassa 11.6.1882 torppari Juho Tolosen ja Fredriikka Tolosen (o.s. Hyvönen) perheeseen.

Tolonen on Suomen pitkäaikaisimpia kansanedustajia oltuaan sosiaalidemokraattien edustajana vuodesta 1914 vuoteen 1950 saakka.  Tasavallan presidentin valitsijamiehenä Tolonen toimi 5 kertaa,  vuosina 1925,  1931,  1937,  1940  ja  1943.  Eduskuntakausinaan hän oli jäsenenä laki-,  talous-  ja suuressa valiokunnassa.  Paikallisella tasolla hän toimi mm.  Kerimäen kunnanvaltuuston varapuheenjohtajana.

Siviiliammatteja Tolosella oli seuraavasti:
1894 - 1900  maa- ja metsätöissä
1900 - 1908  rullasorvarina Kuopiossa
1908 - 1918  koneliikkeen edustajana Pieksämäellä
1920 - 1939  pienviljelijänä Kerimäen Simpalassa ja
1939 -            asioitsijana Punkaharjulla

Johan Frederik Tolonen kuoli Punkaharjulla 11.3.1962.


Opintokerhoja

Osaston yhteyteen perustettiin 16. päivänä marraskuuta 1933 opintokerho Kaiku.  Tämä tapahtui E. Hirvosen talossa Kulennoisissa.  Puheenjohtajaksi valittiin Juho Hirvonen ja sihteeriksi Martti Kuutti.  Opinto-ohjaajana toimi kansanedustajan poika Timo Tolonen.  Opintokerhossa opiskeltiin mm. musiikkia,  kuten 28.11.1933 kirjoitetusta pöytäkirjasta ilmenee:  "Pidetään tanssit ja sen jälkeen alkoi opintokerho,  joka tapahtui seuraavalla tavalla:  Opinto-ohjaaja luki kirjasta musiikkioppikappaleen eri taiteiden välillä ja keskusteltiin siitä."  Opintokerho lakkautettiin toukokuussa 1934.

Silvolan työväen opintokerhon perustava kokous pidettiin Silvolan työväentalolla 26.10.1945.  Puheenjohtajaksi valittiin Aaro Kontio,  sihteeriksi Hilma Virtanen ja opinto-ohjaajaksi Jalo Immonen.  Opiskeluaiheita olivat mm.  kunnallishallinto,  yhteiskunnalliset kysymykset,  puhetaito ja näytelmät.

Ohjelmistossa oli useita näytelmiä,  "Suutarin mökillä",  joka esitettiin Savonlinnan ja Silvolan työväenyhdistysten vierailuillassa.  Näytelmissä ja muissa ohjelmanumeroissa oli mukana mm. seuraavia henkilöitä:  Erkki Silvennoinen,  Aulis Hannikainen,  Kauno Kivijärvi,  Eila Kivijärvi,  Eeva Kurhi,  Maire Silvennoinen,  Helge Makkonen,  Risto Hämäläinen,  Tyyyne Klemetti,  Raili Kosonen,  Viljo Kivijärvi,  Vuokko Pohjola,  Aatto Immonen  ja  Taisto Silvennoinen.  Kerhon toiminta loppui syksyllä 1946,  mutta ohjelmia esitettiin myöhemminkin eri tilaisuuksissa.

Uusi keskusjärjestö


Osasto vaihtoi keskusjärjestöä vuonna 1945,  jolloin se liittyi SKDL:n alaiseksi osastoksi kaikkine varoineen.  Nimi säilyi Silvolan Sos.dem.työläisnuoriso-osastona vuoteen 1950.

Sodan jälkeen saivat työväenjärjestöt maassamme vapaammat toimintaedellytykset.  Työväenliike voimistui ja eduskuntaenemmistökin oli jonkin aikaa vasemmistolla.  Valtakuntaan perustettiin tuolloin runsaasti työväenjärjestöjä ja Silvolaankin perustettiin kommunistinen paikallisosasto ja urheiluseura.

Osasto sulautui lopullisesti SKDL:aan tammikuussa 1950.  Sen uudeksi nimeksi tuli SKDL:n Silvolan osasto r.y.


SKDL:N SILVOLAN OSASTO


Ensimmäisenä puheenjohtajana toimi August Reponen ja sihteerinä Yrjö Sairanen.  Toimikunnan muut jäsenet olivat Aaro Kontio,  Eero Hannikainen,  Eino Puurtinen  ja  Toivo Luukkanen.

SKDL:n osasto omisti työväentalon,  jossa järjestettiin kokouksia ja huvitilaisuuksia.  Esimerkiksi vuonna 1950 talolla järjestettiin kolmetoista ohjelmallista juhlaa,  joista osa oli Skp:n järjestämiä.  Yksi näistä oli perinteinen kuusijuhla.  Vappujuhlat kuuluivat myös lähes poikkeuksetta ohjelmaan,  muutamaa poikkeusta lukuunottamatta.  Tällöin käytiin Savonlinnassa yhteisessä juhlassa ja marssilla.

Taloudelliset vaikeudet johtivat siihen,  että osasto päätti kiinteistön myynnistä maaliskuussa 1961.  Huutokauppa pidettiin 26.4. samana vuonna ja osasto vahvisti kaupan 135.000,- markan loppusummasta.

Talon myynnin jälkeen kokousten pitopaikkoina olivat jäsenten kodit.  Kokouksissa käsiteltiin paljon kunnallisia asioita,  kylään liittyviä järjestöllisiä kysymyksiä ja myös valtakunnallisia asioita.  Osastosta on kuulunut kunnanvaltuustoon aina joku ja parhaimpina aikoina kaksikin edustajaa.  Valtuutettujen välityksellä saatiin mahdollisuus vaikuttaa tuleviin päätöksiin.  Järjestö kuului jäsenenä Itä-Savon Osuusliikkeeseen ja tämä kauppaliike koettiin työväen omaksi ja sen toimintaan otettiin aktiivisesti osaa.  Myymäläneuvostossa ja osuusliikkeen edustajistossa teki erityisesti Oskar Sironen pitkän rupeaman.  Kauppakuolemat olivat Suomenmaassa aikanaan jokapäiväistä elämää,  ja näin kävi myös Anttolan myymälälle,  joka lopetti toimintansa vuonna 1986.

Talkootoiminnalla autettiin monesti vaikeassa asemassa olleita jäseniä ja heidän perheitään.  Tällä tavoin kerättiin mm. eräälle opiskelijalle koulunkäyntiavustusta ja eräälle perheelle tehtiin lattiaremontti.

Seuraavassa luettelo osaston toimihenkilöistä:

Puheenjohtajat:
August Reponen 1950-1953
Lauri Luostarinen 1954
Yrjö Sairanen 1955-1958
Arvo Kilpeläinen 1959-1970
Veikko Reponen 1971-1975
Erkki Kosonen 1976-


Sihteerit
Yrjö Sairanen 1950-1954
Leo Luukkanen 1955-1962
Viljo Juuti 1963-1968
Veikko Hassinen 1969-1973
Erkki Kosonen 1974-1975
Hilkka Kilpeläinen 1975-1980
Veli-Pekka Turtiainen 1983-1984
Anneli Turtiainen 1985-

Taloudenhoitajana vuodesta 1959 lähtien on toiminut Eino Laukkanen.

Osaston jäsenistä ovat kunnanvaltuustossa toimineet August Reponen,  Oskar Sironen,  Arvo Kilpeläinen,  Veikko Reponen,  Erkki Kosonen  ja  Niilo Mäkikunnas.


SUOMEN KOMMUNISTISEN PUOLUEEN SILVOLAN OSASTO

Osasto on perustettu 28.7.1945,  perustava kokous pidettiin Silvolan työläisnuoriso-osaston talolla.  Paikalla oli tuolloin 20 jäseneksi ilmoittautuvaa henkilöä,  etupäässä paikkakunnan työläisiä.  Kokouksen puheenjohtajana toimi piirisihteeri H. Lindholm ja sihteerinä Jalo Immonen.  Keskustelussa todettiin tarpeelliseksi perustaa paikkakunnalle SKP:n paikallisosasto ja kokous hyväksyi esitetyt säännöt sellaisenaan.
Toimihenkilöt:
puheenjohtajaksi kokous valitsi Oskar Sirosen,  sihteeriksi Jalo Immosen  ja  johtokuntaan tulivat edellisten lisäksi Otto Korhonen,  Heikki Rinkinen,  Antti Rinkinen  ja Toivo Luukkanen.

SKP:n puoluekokoukseen,  joka pidettiin Helsingissä lokakuun lopussa 1945,  valittiin edustajaksi Oskar Sironen.  Hänen tehtäväkseen annettiin esittää puoluekokoukselle mm. seuraavaa:  "Metsästysseurat lakkautettava ja maata kaikille maantarvitsijoille".

Osasto piti vuoden 1945 joulukuussa kokouksen,  jonka aiheena oli sotasyyllisyyskysymys.  Piirijärjestön kyselyyn,  onko Kerimäen kunnassa parin viime kuukauden aikana ollut sotasyyllisyyskysymyksen käsittelyyn liittyvää kokousta,  velvoitettiin Oskar Sironen vastaamaan, että ko. kokous on pidetty  2.12.1945 Jouhenniemen Ty:n talossa,  jossa osanottajia on ollut läsnä 55 henkilöä.  Osasto asettui sotasyyllisyyskysymyksessä Kerimäen Ty:n talossa pidetyn kokouksen kannanottojen taakse.

Silvolan puolueosasto oli liittänyt ponsilauselmaan esityksen,  että Kerimäen kirkko on tutkittava tarkoin asekätköjuttujen takia,  koska kirkot olivat fasistien pesäkkeitä.  Mitkään asiakirjat eivät kerro sitä,  tutkittiinko kirkko vai jäikö esitys ponsiasteelle.

Jalo Immonen lähti vuoden 1946 syksyllä kansankorkeakouluna toimivaan Sirola-opistoon.  Siitä alkoikin työläisnuorukaisen useita vuosia kestänyt opiskelu,  joka lopuksi johti ammatilliselle uralle.  Opiskeluaiheita olivat yhteiskuntatieteet,  filosofia,  suomen kieli,  kirjallisuus  ja  työväenliikkeen historia.

Tuona samaisen syksynä,  jolloin osaston sihteeri Jalo Immonen lähti opiskelemaan,  perustettiin Päivänpolitiikkakerho,  joka kookontui kuukausikokouksen yhteydessä.

Seuraavassa otteita pöytäkirjasta 13.10.1946:
"Luettiin Yrjö Sirolan säätiön lähettämä kirjelmä,  jossa kehoitettiin järjestämään perunoita ja juurikasveja oppilaiden ruokatalouden helpottamiseksi.  Mahdolliset lahjoitukset pyydettiin tuomaan sunnutaina 20. pnä lokakuuta työväentalolle."

"Kokous hyväksyi yksimielisesti seuraavan ponsilauselman nykyisen vähemmistöhallituksen menettelytavoista:  Nykyinen hallitus ei ole työväen etujen ajaja,  vaan ajaa etupäässä suurpääoman etuja.  Joten kokous antaa täydellisen epäluottamuksen hallituksen menettelylle,  ja vaatii näin ollen uuden suunnan ja hallituksen muuttamista työtätekevien eduksi."

Toimihenkilöt:
Puheenjohtajat:
Oskari Sironen 1945-1953
Toivo Hagman 1954-1962
Arvo Kilpeläinen 1963-1982
Heikki Pylkkänen 1983-1985
Taavi Hamara 1986-1987

Sihteerit:
Jalo Immonen 1945-1946
Kauko Pohjola 1947-1949
Eero Hannikainen 1949-1952
Eino Laukkanen 1952-1954
Arvo Kilpeläinen 1955-1962
Niilo Mäkikunnas 1963-1964
Taavi Hamara 1965-1982
Toivo Tynkkynen 1983

Osaston jäsenkanta on olemassaolon aikana pysynyt jokseenkin vakaana.  Heilahtelua jäsenmäärään on tuonut paikkakunnalta poismuutto.  Jäsenistö on koostunut pääasiassa työväestöstä,  ja näin ollen työtilaisuuksien puuttuminen paikkakunnalta on vaikuttanut jäsenmäärään.  Osastosta on koko aikana erotettu 4 jäsentä.  Kolme henkilöä siksi,  että jäsenmaksut olivat suorittamatta,  mutta neljännen asia olikin paljon mutkikkaampi:  Pöytäkirjojen mukaan jäsen oli osoittanut vastenmielistä käyttäytymistä,  joten osaston kokouksessa päätettiin hänen erottamisestaan.   Lisäksi hänet velvoitettiin palauttamaan jäsenkirja ja ilmoittamaan hukkaantuneesta puoluemerkistä Työkansan sanomissa ja Vapaassa sanassa.

SKP:n Silvolan osasto toimii nykyisin SKP:n Kerimäen  osaston nimellä.


 
Powered by Smart Kotisivutyökalu