KAUPPAPALVELUT ANTTOLAN, KERIMÄEN JA SIMPALAN KYLIEN ALUEELLA

Anttola-Kerimäki-Simpala kyläkirjasta (1988), osion kirjoittanut Esko Mielonen

Vaikka lupa puotien perustamiseen maaseudulle annettiin v. 1861 (minimietäisyys kaupungista 1 peninkulma), ei aika vielä ollut kypsä yllämainittujen kylien alueella. Savonlinnan kaupungissakin oli v.1847 ainoastaan 4 kauppaa. Viipuriin ja Pietariin ovat tämän seudun ihmiset joutuneet lähtemään tarvittaessaan vähänkin erikoisempia tavaroita ja palveluksia. - Olihan suolakin pitänyt rahdata hevosella Viipurista ennen Saimaan kanavan valmistumista (1856).  Kun sitten Viipurin ja Joensuun välinen rata vuosisadan vaihteen tienoilla valmistui, voitiin etenkin talvikelillä ajaa tavaraa Elisenvaarasta hevosella.  V. 1906 rautatie oli käytössä jo Punkasalmeen asti ja pari vuotta myöhemmin junat puuskuttivat Savonlinnaan.  Nyt oli hyvät edellytykset kauppaliikkeiden toiminnalle.

Ennen kuin siirrymme tutkimaan alueen kauppojen vaiheita, lienee paikallaan muutama sana kulkukauppiaista, laukkuryssistä tai rättiläisistä. Niillä nimillähän liikkuvia kauppiaita ennen nimitettiin.  Useat kulkukauppiaat olivat kotoisin Karjalasta: Käkisalmesta, Vienasta ja Aunuksesta.  Vuosisadan vaihteen tienoilla täälläpäin liikkui Aunuksen Mikkona tunnettu kauppias.  Yleensä tavaravalikoimaan kuului kankaita, astioita, pellavaa, hamppua, rihkamaa ja jopa suolaa.

Näiden kylien ensimmäinen kauppa perustettiin tiettävästi v. 1901 Luostarilanmäelle.  Rautatien valmistumisen jälkeisinä vuosina nousi monta kauppaa Kerimäen ja Simpalan kyliin.  Useimpien toiminta-aika jäi kuitenkin varsin lyhyeksi.  Silvolaan v. 1912 saatu kauppa on toiminut 75 vuotta ja Anttolassakin on oltu kauppapalveluiden ulottuvilla 70 vuotta.

Tämän kirjoituksen puitteissa ei ole mahdollista kaikkien kauppojen osalta kovin tarkkoihin historiikkeihin - yksinkertaisesti sen tähden, ettei tietoja ole saatavissa.


Luostarilan kauppa Kerimäenkylässä

Otto Seppänen (1872-1914) Kulennoisista perusti v. 1901 kaupan Luostarilanmäelle.  Noihin aikoihin Seppäsen veljekset olivat eronneet kukin taholleen.  Otto Sepppänen sijoitti perintönsä, 3000 markkaa, kauppayritykseen.  Kauppias Seppäsen nyt jo edesmennyt tytär Katri Kupiainen kertoi, että hänen isänsä hävisi joka ainoan markan ensimmäisessä yrityksessä.  Mutta ainakin vuodesta 1905  Luostarilan kauppa oli jälleen toiminnassa.

Seppäsellä oli monta muutakin rautaa tulessa samanaikaisesti: Hän urakoi rakennuksia ja siltoja.  Hänellä oli pitäjillä monta hevosmiestä keräilemässä mm. rautaromuja, sianharjaksia, hevosenjouhia ja lehmänhäntäjouhia Pietariin vietäväksi.  Kulennoisten aseman vieressä oleva vanha kauppa on Seppäsen rakennuttama, samoin Silvolan puukoulu.  Kaupasta löytyi kaikenlaista tavaraa, kuten sirppejä, nahkaa, tervaa, öljyjä, lankapaitoja, röijyjä ja muuta vaatetavaraa, palttinasta  aivinaan ja paltonpäällisiin.  Ja tietysti myös ruokatavaraa oli myytävänä.

Eräänkin kerran kauppias oli tuonut Pietarista huiveja kauppaansa.  Naiset ihastuivat huiveihin niin, ettei niitä kaikille halukkaille riittänytkään.  Uusi erä oli kuitenkin erilaista.  Siitähän tuli sanomista!   -  Jatkossa Otto Seppänen kertoi tuovansa ainostaan rinkeliä ja jos eivät kelpaa, niin hän söisi ne itse.

V. 1912 kauppias Otto Seppäen siirrätti Luostarilasta hirsirakennuksen Silvolan aseman viereiselle tontille, joka oli Hannikkalan maista vuokrattu.  Siinä hän jatkoi vielä kauppaa muutaman kuukauden.  Hän oli sairastellut jo pitemmän aikaa ja oli halukas myymään kaupan.  Seppänen tarjosi kauppaa Abel Laamaselle,  joka epäröi aluksi,  kun hänellä ei ollut kokemusta sekatavarakaupasta.  Laamanen kuitenkin osti kaupan v. 1912.

Erik Vänttisen kauppa (Kerimäenkylä)

Vanhan kauppatien,  Moiji - Makkola, viereen pystytti Erik Vänttinen kaupan muistitiedon mukaan v. 1905.  Varmaankin se oli hyvällä liikepaikalla, olihan simpalalaisten kuljettava kaupan ohi.  Samoin Anttolan ja Tynkkylänmäen suunnista oli kelvolliset tieyhteydet.  Paikka on nykyisin Gunnar Happosen omistuksessa.

Rautatietä rakennettiin ja Silvolan Työväenyhdistys aloitteli toimintaansa.  Useasti pidettiin Vänttisen talossa työväenyhdistyksen kokouksia, ennenkuin syyskuun 25. päivänä 1910  päästiin pitämään Töllärinmäellä ensimmäiset iltamat yhdistyksen omalla torpalla.  Lähinaapurina oleva työväentalo,  jossa oli varsin vilkasta toimintaa,  lisäsi asiakkaita kaupassa.  Ainakin puffettiin hankittiin tavaroita Vänttiseltä.  Liekö asiakkaat ostaneet velaksi yleisemminkin,  sillä niin vain kävi,  että liike oli konkurssikypsä vuoden 1913 alussa.  3.3.1913 työväenyhdistys päätti maksaa Erik Vänttisen konkurssipesään kuuluvan velan "lopullisesti kuitiksi".  Saman vuoden toukokuun 23.  ja lokakuun 2.  päivinä paukkui vasara kaupan pihassa.



Simpalan kaupat

Kasilan Kauppa

Alo Kuutti on pitänyt Kasilassa eli Kuuttilanmäellä kauppaa ainakin vuosina 1908-12.  Tämän enempää ei oikeastaan tiedetä kaupasta eikä kauppiaastakaan.  Sen verran kuitenkin,  että kaupan tavaravalikoima riitti tyydyttämään kylän asukkaiden tarpeen.

Peltolan kauppa

Kasilan kauppiaan poika Taavetti Kuutti perusti Simpalan läntisen tien varteen kaupan,  joka on toiminut vuosina 1912-14.  Tarkasti ottaen kauppa sijaitsi Kerimäenkylän puolella,  mutta palveli mainiosti myös Simpalan kylän asukkaita.  Tästä kaupasta ei kylän vanhimmillakaan asukkailla ole muistikuvia.  Rakennus on pystyssä vielä,  kauppahuone oli tienpuoleisessa lisärakennuksessa.  13.3.1914  myytiin huutokaupalla jäljelläolevaa kaupan varastoa.  Kauppias muutti Savonlinnaan.  Mainittakoon,  että Peltolassa asui kansanedustaja Johan Frederik Tolonen vuosina 1920-39.


Silvolan kaupat

Edellä kerrottiin,  että Otto Seppänen rakennutti Silvolaan kaupan v. 1912 ja myi sen Abel Laamaselle samana vuonna.  Uusi omistaja aloitti kaupanteon joulun alla 1912.  Laamanen palkkasi myymälänhoitajaksi Lyydia Väisäsen,  jonka kuukausipalkka oli 50 mk.  Liikkeenomistajan silloin 11-vuotias Elna tytär muistaa laskeneensa nappeja ensimmäisessä inventaariossa.  Hänen kuukausipalkkansa oli 10 mk.  (Lyydia Väisänen siirtyi v. 1918 kunnan palvelukseen.)  Abel Laamanen asui perheineen Savonlinnassa, jonne hän oli muuttanut v. 1905 harjoittamaan leipomo- ja lihakauppaa.

Myöhemmin osakkaaksi liikkeeseen tuli Heikki Martikainen Toroppalasta.  Hän toimi 1920-luvulla myymälänhoitajana apunaan Laamasen tyttäriä.  Sittemmin Abel Laamanen osti Martikaisen osuuden.

Silvolan kaupalla oli radan varressa oma parkkimakasiini,  josta parkkia vaunukuormittain lastattiin Ouluun Åströmin  tehtaaalle vietäväksi.  Myös heinää ja olkea ostettiin ja myytiin paalattuna.  Liha ostettiin kauppaan ruhoina suoraan tuottajilta.  Kauppiaan tehtäviin kuului lihan palloittelu asiakkaan toivomuksen mukaan.  Saippuakiven irrottaminen peltiastioista oli hankalaa,  samoin pohjanahkan eli juhdin leikkaaminen suurista vuodista.  Lasiakin jouduttiin usein leikkaamaan.

Abel Laamasen tyttäret Elna Nousiainen ja Helmi Kosonen muistelevat lämmöllä noita Silvolan kaupan aikoja.  Asiakkaiden ilot ja murheet jaettiin päivittäin.

Helmi Kosonen hoiti Silvolan kauppaa itsenäisesti yrittäjänä v. 1945-50.  Tuona aikana hän teki liikkeessä sisäremontin.  Entisestä kauppahuoneesta tuli keittiö.  Vuonna 1949 hän rakennutti Anttolan liiketalon, jossa aloitti kaupanteon seuraavana vuonna.

Silvolan kauppa siirtyi Elna Laamasen omistukseen.  Hän jatkoi vuoteen 1954,  jona vuonna myi liikkeen Eino Kinnuselle, kiteeläiselle osuuskaupan rautaosaston hoitajalle.  Vaimonsa Annan kanssa Eino Kinnunen jaksoi puurtaa Silvolassa ilman vapaapäiviä ja vuosilomia 24 vuotta.

Vuonna 1978 hän osti viereisen Ok Keski-Saimaan myymäläkiinteistön perustaakseen siihen toisen kaupan.  Hän tuli kuitenkin toisiin ajatuksiin ja myi juuri ostamansa liikkeen Simo  Rinkiselle.  Rinkinen siirtyi Silvolaan Raikuusta,  jossa hän oli toiminut osuuskaupan myymälänhoitajana.

Simo Rinkinen aloitti maanantaina 6.11.1978.  Edellisenä perjantaina kauppiaspari Kinnunen lopetti kaupan rakennuksessa, joka oli palvellut sillä paikalla kolmea yrittäjää,  yhteensä 66 vuotta.  Entistä ehompana se seisoo paikallaan,  nyt asuinkäytössä.

Hugo Leskisen kauppa (Silvola, Kerimäenkylä)


Hugo Leskinen (1888-1956) rakensi n. vuonna 1923 kaupan muutaman kymmenen metrin päähän Abel Laamasen kaupasta.  Samalle tontille hän rakensi myllyn,  joka jauhatti rehu- ja leipäviljaa.  Lisäksi Leskinen harjoitti puutavaraliikettä.

Leskinen myi kiinteistön Ok Keski-Saimaalle v. 1927.  Osuusliike rakensi uudet liike- ja varastorakennukset 1950-luvulla.  Myymälänhoitajina palvelivat mm. Väistö,  Poutanen,  Paavo Valtti,  Niiranen,  Juho Hannukainen,  Viljo Pakkanen,  Lahja Pakkanen ja Silvennoinen.  Keski-Saimaa lopetti myymälän Silvolassa vuoden 1978 keväällä.  Kiinteistössä toimii nykyisin Simo Rinkisen omistama Silvolan Kauppa.


Anttolan kaupat 

Abel Laamasen kauppa


Kauppias Abel Laamanen osti Anttolasta Juholan tilan v. 1917.  Seuraavana vuonna hän rakennutti uuden talon,  jonka hellakamarissa aloitti kaupan pari vuotta myöhemmin.  Vuonna 1925 valmistui aitan päätyyn myymälä varasto- ja konttorihuoneineen.  Siinä kauppa toimi vielä sotien jälkeenkin.  Talon tyttäret toimivat myymälänhoitajina.

Itä-Savon Osuusliikkeen Anttolan myymälä


Itä-Savon Osuusliikkeen Anttolan myymälän puuhamiehinä olivat Silvolan työväenyhdistyksen jäsenet.  Perustava kokous oli v. 1938 Yrjö Kososen tuvassa.  Kosonen,  joka oli hanketta kannustamassa eteenpäin,  tarjosi omistamaltaan Hannikkala -nimiseltä tilalta tonttia vuokralle.  Tontilla sijaitsi penehkö vanha puurakennus.  Siinä myymälä toimikin niin kauan,  kunnes rakennus oli purettava sen jäätyä Anttolan koulun tontille.  Uudet toimitilat järjestyivät,  kun kauppias Juho Kuismanen myi Haapakallio -nimisen kiinteistön.  Myymälä lakkautettiin  v. 1986.

Kauppias Helmi Kosonen rakennutti Juholan talon lähelle,  maantien toiselle puolelle ajanmukaisen kauppaliikkeen v. 1949.  Seuraavana vuonna hän avasi oven asiakkaille.  Myymälän yhteydessä aloitti toimintansa kylän postitoimipaikka,  jolle kauppiaan Marjatta-tytär antoi nimen Haapakallio.

Ajan mittaan likkeen hoitaminen kävi liian raskaaksi ja kauppias Helmi Kosonen myi sen v. 1953 Juho Kuismaselle.  Tämä Karjalasta siirtolaisena paikkakunnalle muuttanut liikemies ei monta vuotta viihtynyt Anttolassa,  vaan hän teki kaupat Itä-Savon Osuusliikkeen kanssa.

Oskari Hämäläisen kauppa


Oskari Hämäläisen K-ryhmittymään kuulunut kauppaliike avasi ovensa asiakkaille v. 1950.  Hän myi liikkeen v. 1955 Evert Kainulaiselle,   joka aloitti Anttolassa saman vuoden marraskuun alussa.  Kainulaisen suvulla on Puumalassa pitkät kauppiasperinteet.  Evert Kainulainen laajensi liikettään 1970-luvulla muuttaen sen itsepalvelumyymäläksi.  Aimo Kainulainen on jatkanut isänsä jälkeen liikettä keväästä 1980 lähtien.

Rajamäen kauppa (Kerimäenkylä)

Rauha ja Heikki Nousiainen avasivat pienen sekatavarakaupan Rajamäessä 1950-luvun alussa.  Se sijaitsi piharakennuksen päädyssä.  Asiakkaita palvelivat lähinnä Rauha Nousiainen tyttärensä Raisan avustamana.  Liike lopetti toimintansa v. 1970.




 
Powered by Smart Kotisivutyökalu